Musiikista apua kivunlievitykseen

 Aihe: Musiikki ja hyvinvointi, Musiikki ja kuntoutus

Tutkimusten mukaan musiikilla voidaan helpottaa kipua ja lieventää kipuun liittyvää pelkoa ja ahdistuneisuutta. Musiikki-interventio voi siis olla hyvä ja halpa kipulääke perinteisen kivun hoidon ohella.

Kerroin taannoin hammaslääkärilleni kokeellisesta tutkimuksesta, jossa kehitysvammaisten lasten hammashoitopelkoa onnistuttiin vähentämään musiikki-intervention avulla. Hammaslääkärini totesi, että hänkin hyödyntää musiikkia työssään. Hän pitää mielellään radiota auki, koska tietynlainen musiikki auttaa häntä keskittymään työhönsä. Tutkimusten mukaan myös esimerkiksi moni kirurgi haluaa kuunnella musiikkia työskennellessään. Musiikki siis soi hammaslääkärin vastaanotolla tai leikkaussalissa – helpottuuko potilaankin olo samalla?

Musiikki ei ole vain korviimme virtaavaa ääntä, vaan erilaisen musiikin erilaiset vaikutukset tuntuvat niin kehossa kuin mielessäkin. Näin ollen lääkärin hyvää työvirettä ylläpitävä musiikki ei välttämättä ole samanlaista kuin musiikki, joka auttaa potilasta saavuttamaan mahdollisimman rauhallisen ja rentoutuneen olotilan. Musiikin fysiologisten vaikutusten vuoksi ihmisten kokemukset ovat usein samansuuntaisia sen suhteen, koetaanko jokin musiikki esimerkiksi aktivoivana vai rauhoittavana. Kuitenkin musiikin kokemisessa havaitaan myös yksilöllistä ja kulttuurista vaihtelua. Parasta ”lääkettä” monessa tilanteessa on kunkin henkilön oma mielimusiikki. Itselle tuttu ja mieluisa musiikki parantaa oloa, koska se tuottaa mielihyvää ja assosioituu mukaviin hetkiin ja muistoihin.

Useissa tutkimuksissa (1) on todettu, että musiikkiterapeuttisista menetelmistä on apua lasten ja nuorten kipuun ja ahdistuneisuuteen lääketieteellisten toimenpiteiden ja hammaslääkärillä käynnin yhteydessä. Esimerkiksi mielimusiikin kuuntelu toimenpiteen aikana voi helpottaa syöpää sairastavien lasten kipua ja pelkoa (2). Myös aikuisia koskevista tutkimuksista on saatu samanlaisia tuloksia (3). Tutkijoiden johtopäätös on, että musiikki on hyvä ja halpa hoitokeino ilman haitallisia sivuvaikutuksia käytettäväksi lääkkeiden ja muiden kivunhallintakeinojen ohella. Varmaan juuri siksi uusia tutkimuksia julkaistaan koko ajan erilaisista kohderyhmistä ja eri tavoin toteutetuista interventioista.

Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla musiikin itsehoidollisesta käytöstä. Tai siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilö tarjoaa potilaille kuunneltavaksi ennalta valittua rentouttavaa musiikkia. Yhteistyö koulutetun musiikkiterapeutin kanssa mahdollistaa yksilöllisempien, monipuolisempien ja tehokkaampien interventioiden suunnittelun ja toteutuksen. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa (4) todettiin, että jo yksi fokusoitu ja yksilöllisesti toteutettu tapaaminen musiikkiterapeutin kanssa vähensi monen sydänpotilaan kiputuntemuksia, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Musiikkiterapia sopii hyvin myös kroonisesta kivusta kärsivälle potilaalle ja palliatiivisen hoidon vaiheeseen. Toisin kuin monissa muissa maissa, suomalaisissa terveydenhuollon yksiköissä (psykiatriaa lukuun ottamatta) musiikkiterapeuttien asiantuntemusta hyödynnetään vielä melko vähän. Kuitenkin esimerkiksi uuden, tänä vuonna toimintansa aloittaneen Espoon sairaalan kuntoutustyöntekijöihin kokopäiväinen musiikkiterapeutti kuuluu. Samoin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kuntoutuksen toimintayksikkö tuottaa myös musiikkiterapeutin palveluja.

 

Lähteet

(1) Klassen, J.A., Liang, Y., Tjosvold, L., Klassen, T.P. & Hartling, L. (2008). Music for pain and anxiety in children undergoing medical procedures: a systematic review of randomized controlled trials. Ambulatory Pediatrics, 8, 117–128.

(2) Nguyen, T.N., Nilsson, S., Hellström, A-L. & Bengtson, A. (2010). Music therapy to reduce pain and anxiety in children with cancer undergoing lumbar puncture: a randomized clinical trial. Journal of Pediatric Oncology Nursing, 3, 146–155.

(3) Cole, L. & LoBiondo-Wood, G. (2014). Music as an adjuvant therapy in control of pain and symptoms in hospitalized adults: A systematic review. Pain Management Nursing, 1, 406 – 425. http://dx.doi.org/10.1016/j.pmn.2012.08.010.

(4) Selle, E.W. & Silverman, M. J. (2017). A randomized feasibility study on the effects of music therapy in the form of patient-preferred live music on mood and pain in patients on a cardiovascular unit. Arts & Health, 3, 213–223. doi:10.1080/17533015.2017.1334678.

Päivi Saukko
Olen toiminut yli 30 vuotta musiikkiterapeuttina ja psykologina. Koulutukseltani olen filosofian tohtori, laillistettu psykologi, musiikkiterapeutti ja työnohjaaja.
Lue myös

Kommentoi

Kirjoita hakusi ja paina Enter.