Millainen musiikki on terapeuttista

 Aihe: Musiikki ja hyvinvointi, Musiikki ja kuntoutus

Moni meistä on huomannut musiikin hyvää tekevän vaikutuksen omassa elämässä tai työssä. Millainen musiikki on terapeuttista? Miksi musiikki tekee hyvää?

Musiikin kokemisesta

Nuorena psykologian ja musiikin opiskelijana löysin yliopiston kirjastosta mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleita 1950-luvulta. Artikkelit sisälsivät luetteloita klassisen musiikin kappaleista, jotka olivat tutkijoiden havaintojen mukaan sopivia esimerkiksi ruoansulatuksen edistämiseen tai mustasukkaisuuden lieventämiseen. En enää muista, kuinka nämä terapeuttiset vaikutukset oli kyseisissä tutkimuksissa todennettu, varmasti parhailla silloin käytössä olleilla menetelmillä. Niiden yleistettävyys kaikkiin ihmisiin ja varsinkin meidän aikaamme onkin sitten eri asia.

Nykyisin musiikin kokemisesta ja erilaisista vaikutuksista on olemassa laajasti erilaista tutkimustietoa. Sen valossa voidaan todeta, että mikä tahansa musiikki voi olla terapeuttista. Eri ihmiset kokevat musiikin vain osittain samalla tavalla. Kokemiseen vaikuttavat henkilön persoonalliset piirteet sekä hänen kulttuurinen taustansa, esim. millaiset musiikkityylit ovat hänelle elämän varrelta tuttuja. Monille hidastempoinen soitinmusiikki, jossa on vain vähän äänenvoimakkuuden tai muuta vaihtelua, tuntuu rauhoittavalta. Joku voi kuitenkin kokea sellaisen esimerkiksi tylsänä, ärsyttävänä tai surumielisenä.

Kuuntelijasta ja tilanteesta siis riippuu, millainen musiikki kulloinkin tekee hyvää keholle ja mielelle. Useimmiten oma mielimusiikki on itse kullekin kaikkein paras valinta. Töistä ja koulusta kotiin palattua saman perheen äiti voi haluta rentoutua kuuntelemalla klassista musiikkia, isä suomirokkia, poika hevimusiikkia ja tytär teinipoppia. Joskus voi vaatia suurta joustavuutta ymmärtää toisen musiikkimakua ja rentoutumiskeinoja.

Miksi musiikki on terapeuttista

Tutkijan roolissa jäisin mielelläni tässä kohdassa pohdiskelemaan, mitä se kaikkea musiikin terapeuttisuus voikaan eri yhteyksissä tarkoittaa. Musiikki tekee hyvää keholle ja mielelle, rikastaa elämää ja vilkastuttaa sosiaalista kanssakäymistä ihmisten välillä. Musiikki tukee lapsen kehitystä ja edistää mielenterveyttä. Musiikki auttaa oppimaan ja aktivoi liikkumaan. Musiikki on tunteiden tulkki ja esteettisten kokemusten tarjoaja. Tätä kaikkea ja paljon muuta.

Miksi musiikki siis on terapeuttista? Siksi, että se on vahvasti läsnä elämässämme ja vaikuttaa meihin niin monella tavalla ja tasolla. Musiikki taidemuotona on jo sinällään arvokas osa kulttuuriamme. Musiikin parista voi löytyä ammatti tai antoisa harrastus. Sen lisäksi tulevat nämä terapeuttiset ja kuntouttavat vaikutukset, joista tutkijat ja monet terveydenhuollon, opetuksen ja kasvatuksen alan ammattilaiset ovat kiinnostuneita.

Aivotutkimus on antanut meille arvokasta tietoa ja todisteita musiikin vaikutuksista aivoihin sekä musiikin menestyksellisestä käytöstä hoidon ja kuntoutuksen välineenä. Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön tutkijat Minna Huotilainen ja Teppo Särkämö perustelevat mainiossa artikkelissaan, miksi kannattaa tarjota musiikkia aivoille läpi elämän. Artikkeli on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2012. Suosittelen tutustumaan!

Päivi Saukko
Olen toiminut yli 30 vuotta musiikkiterapeuttina ja psykologina. Koulutukseltani olen filosofian tohtori, laillistettu psykologi, musiikkiterapeutti ja työnohjaaja.
Lue myös

Kommentoi

Kirjoita hakusi ja paina Enter.