Musiikki välineenä motoriikan kuntoutuksessa

 Aihe: Musiikki ja kuntoutus, Musiikkiterapia

Aivotutkijat ovat verranneet muusikkojen aivojen rakennetta ja toimintaa ei-muusikkojen aivoihin. Näin on saatu selville, miten aktiivinen musiikin harjoitteleminen muokkaa aivoja. Kuntoutustutkimuksissa musiikkiavusteisen harjoittelun vaikutuksia on mitattu aivotutkimusten lisäksi myös erilaisilla testeillä ja mittauksilla. Tutkimuksiin on osallistunut mm. CP-vammaisia lapsia ja aikuisia, AVH-kuntoutujia, Parkinsonin tautiin sairastuneita sekä tapaturmaisesti vammautuneita henkilöitä.

 

Mihin musiikin teho perustuu

Professori Michael Thaut Toronton yliopistosta on neurologisen musiikkiterapian uranuurtajia. Hänen mukaansa yksi keskeinen selittävä tekijä musiikin kuntouttavassa vaikutuksessa on entrainment-ilmiö. Se tarkoittaa, että liikkeiden tuottamiseen osallistuvat järjestelmät aivoissa tahdistuvat musiikin rytmiin ja jaksollisuuteen, jolloin motorinen säätely sujuu paremmin kuin ilman musiikkia. Kuulohavaintojen merkitys motorisessa ohjailussa onkin suurempi kuin aikaisemmin on ajateltu.

Jo pelkkä musiikin kuuntelu aktivoi siis aivoja laaja-alaisesti. Aktiivinen musisointi lisää vaikutuksia entisestään. Soittaminen eri soittimilla edellyttää käsien hieno- ja karkeamotoristen liikkeiden koordinointia, johon yhdistyvät kuulo-, näkö- ja tuntohavainnot. Harjoittelumotivaatioon vaikuttavat myönteisesti myös musiikin rentouttavat, stressiä vähentävät ja mielihyvää tuottavat ominaisuudet.

 

Tutkimuksia ja käytännön kokemuksia

Omassa musiikkiterapiatyössäni olen nähnyt käytännössä, kuinka motorisesti kömpelö ja jähmeä asiakas voi liikkua sulavasti musiikin tahdissa. Myös aktiivinen soittaminen esimerkiksi rummuilla onnistuu myös liikuntavammaiselta asiakkaalta, kun musiikki ohjaa liikettä ja terapeutti valitsee ja mukauttaa soittimet asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yhdessä musisointi motivoi ja tuottaa palkitsevia onnistumisen kokemuksia.

Tutkimusten mukaan musiikin käyttö kävelyharjoittelussa on tuottanut hyviä tuloksia mm. AVH-kuntoutujilla ja Parkison-potilailla. Soittoharjoittelun on todettu edistävän myös käden ja käsivarren motoriikkaa AVH-kuntoutujilla sekä CP-vammaisilla lapsilla ja aikuisilla. Muita musiikin käyttökohteita ovat tutkimusten mukaan mm. vaikeasti liikuntavammaisten lasten pään kannattelun aktivoiminen sekä aivoinfarktin jälkeisen neglect-oireen lieventäminen.

Kävelyn kuntoutuksessa käytetystä RAS-menetelmästä (Rhythmic Auditory Stimulation) löytyy useita videoesimerkkejä, jos haluat nähdä, miten se toimii käytännössä. Tässä videossa kävelijä on CP-vammainen ja tässä AVH-kuntoutuja.

Eräässä tutkimuksessa korealainen tutkijaryhmä vertaili musiikkiterapeutin ohjaaman RAS-menetelmän ja NDT/Bobath –lähestymistapaa noudattavan fysioterapian vaikutuksia CP-vammaisten aikuisten kävelyyn. Tulokset osoittivat, että molemmilla kuntoutusmuodoilla on vahvuutensa. Esimerkiksi musiikkiavusteinen harjoittelu vaikutti suotuisasti kävelynopeuteen sekä askeleen pituuteen ja tiheyteen, kun taas fysioterapeutin ohjauksessa kävely oli vakaampaa ja kävelyasento oli parempi.

Myös Suomessa on käynnissä tutkimuksia aktiivisen musiikkiterapian ja/tai soittoharjoittelun vaikutuksista motoriikan kuntoutukseen, esimerkiksi Soittavat ja toipuvat aivot-hanke.

 

Musiikkiterapeuttien ammattitaitoa kannattaa hyödyntää

Useissa mainitsemissani tutkimuksissa interventioita on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa musiikkiterapeutti, yhteistyössä esimerkiksi fysioterapeutin tai neuropsykologin kanssa. Toimintaa kutsutaan vaihdellen (neurologiseksi) musiikkiterapiaksi, musiikin käytöksi kuntoutuksen välineenä, musiikkiharjoitteluksi tai musiikkiavusteiseksi kuntoutukseksi.

Musiikkiterapialla tarkoitetaan koulutetun musiikkiterapeutin toteuttamaa hoitoa tai kuntoutusta. Koska musiikkiterapeutit työskentelevät hyvin monenlaisten kohderyhmien kanssa, käytössä on erilaisia terapeuttisia viitekehyksiä ja lähestymistapoja. Motoriikan kuntoutukseen soveltuu neurologisen musiikkiterapian menetelmien lisäksi erityisen hyvin Toiminnallinen musiikkiterapia (TMT) –menetelmä. Yksilöllisellä musiikkiterapialla pyritään usein edistämään kuntoutujan toimintakykyä ja elämänlaatua laajemminkin. Tavoitteet voivat liittyä motoriikan lisäksi myös kuntoutujan psyykkiseen tukemiseen tai esimerkiksi puheen, tarkkaavuuden tai muistin kuntoutukseen. Ryhmäterapiassa mukaan tulevat myös sosiaaliset kontaktit ja vertaistuen mahdollistuminen. Myös omatoimiseen harjoitteluun voi kysyä musiikkiterapeutilta vinkkejä ja ohjausta.

Kuntoutuksen ammattilaisten yhteistyöllä musiikin mahdollisuudet saadaan tulevaisuudessa aiempaa laajempaan käyttöön myös motoriikan kuntoutuksessa.

 

Lähteet

Alves-Pinto, A. & al. (2016) Review Article: The Case for Musical Instrument Training in Cerebral Palsy for Neurorehabilitation. Neural Plasticity. Volume 2016, Article ID 1072301. http://dx.doi.org/10.1155/2016/1072301

Kim, S. & al. (2012) Differential effects of rhythmic auditory stimulation and neurodevelopmental treatment/Bobath on gait patterns in adults with cerebral palsy: a randomized controlled trial. Clinical Rehabilitation 26(10) 904–914. http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0269215511434648

Särkämö T, Altenmüller E, Rodríguez-Fornells A and Peretz I (2016) Editorial: Music, Brain, and Rehabilitation: Emerging Therapeutic Applications and Potential Neural Mechanisms. Front. Hum. Neurosci. 10:103. doi: 10.3389/fnhum.2016.00103

Thaut MH, McIntosh GC and Hoemberg V (2015) Neurobiological foundations of neurologic music therapy: rhythmic entrainment and the motor system. Front. Psychol. 5:1185. doi: 10.3389/fpsyg.2014.01185

Päivi Saukko
Olen toiminut yli 30 vuotta musiikkiterapeuttina ja psykologina. Koulutukseltani olen filosofian tohtori, laillistettu psykologi, musiikkiterapeutti ja työnohjaaja.
Lue myös

Kommentoi

Kirjoita hakusi ja paina Enter.