Toimintakykyluokitus ICF musiikkiterapiakuntoutuksen viitekehyksenä

 Aihe: Musiikkiterapia

Koulutusta musiikkiterapeuteille

ICF on Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen keskeinen viitekehys, joka on tarkoitettu myös musiikkiterapeuttien ohjenuoraksi. Moni musiikkiterapeutti onkin jo ICF-luokitukseen periaatteessa tutustunut, mutta toiveena on ollut saada lisää käytännönläheistä tietoa sen käytöstä.

Tähän tarpeeseen olen suunnitellut koulutuspäivän ”Miten käyttäisin ICF-viitekehystä musiikkiterapeutin työssäni”. Koulutus järjestetään ensimmäisen kerran perjantaina 28.9.2018 Helsingissä. Suunnitelmissa on koulutuspäivän uusinta keväällä 2019, tällä kertaa lauantaina, koska osalle kiinnostuneista perjantaipäivä on töiden kannalta hankala. Ota pikaisesti yhteyttä, jos olet kiinnostunut tulevan perjantain koulutuspäivästä tai haluat varata jo paikan kevään koulutukseen.

ICF on kansainvälinen toimintakykyluokitus

ICF on maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus. Se on julkaistu vuonna 2001 ja suomennos on vuodelta 2004. ICF perustuu terveyden ja toimintakyvyn laaja-alaiseen määrittelyyn, jonka mukaan lääketieteellinen terveydentila on vain yksi toimintakyvyn osatekijä. Diagnoosin ja toimintarajoitteiden havainnoinnin lisäksi on tarkoituksenmukaista huomioida myös, miten ihmisen arki käytännössä sujuu ja miten hän pystyy osallistumaan itselleen merkityksellisten yhteisöjen toimintaan. Tähän vaikuttavat myös monet yksilölliset ja ympäristöön liittyvät tekijät, jotka voivat joko edistää tai haitata henkilön suoriutumista ja osallistumista.

WHO:n tarkoituksena oli laatia kansainvälinen malli ja luokitus, joka antaisi yhtenäisen viitekehyksen ja yhteisen käsitteistön moniammatilliseen toimintaan ja eri maiden kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn kuvaamiseen. Luokitusjärjestelmä on erittäin laaja ja moniportainen. Luokitus koostuu toimintakyvystä ja toimintarajoitteista sekä kontekstuaalisista tekijöistä (yksilö- ja ympäristötekijöistä). Toimintakykyyn sisältyvät kehon toiminnot ja rakenteet sekä suoritukset ja osallistuminen. Nämä osa-alueet on jaettu pääluokkiin ja alaluokkiin, jotka on jokainen koodattu omalla kirjain-numeroyhdistelmällään. Tarkkaa kuvausta ja arviointia varten koodia voidaan vielä tarkentaa lisämerkinnöillä.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kela ovat pyrkineet edistämään ICF:n käyttöä terveydenhuollossa. Kela ohjaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajia käyttämään ICF-viitekehystä työn perustana. Tämä koskee myös avoterapioita, joihin musiikkiterapiakin kuuluu. Kuntoutujan toimintakyvyn arviointi ICF-luokitusta käyttäen edellyttää laajempaa perehtyneisyyttä ja resursseja kuin yksittäisellä terapeutilla voi olla. Sen sijaan avokuntoutusta tekevän terapeutin on tärkeää olla tietoinen biopsykososiaalisesta viitekehyksestä, johon ICF-luokitus perustuu.

Musiikkiterapian viitekehys ja ICF

Suomen musiikkiterapiayhdistyksen kotisivuilla määritellään, että musiikkiterapia on tieteelliseen tutkimukseen perustuva kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myöhemmin esittelytekstissä todetaan, että musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia psyykkisten, fyysisten, neurologisten ja sosiaalisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Musiikkiterapiaa voidaan siis määritellä ja tarkastella diagnoosi- tai oirelähtöisen hoidon näkökulmasta tai sitten toimintakykyä edistävän kuntoutuksen viitekehyksessä.

Musiikkiterapeutin käytännön työssä viitekehys ei välttämättä näy. Jos kurkistaa ovesta huoneeseen, jossa musiikkiterapeutti työskentelee asiakkaan/potilaan tai ryhmän kanssa, ei näkemästään voi päätellä, toteutetaanko siellä hoitoa vai kuntoutusta. Kyse on siis ensisijaisesti työn taustalla vaikuttavasta teoreettisesta ajattelusta. Työskentelyn teoreettinen viitekehys vaikuttaa terapeutin käyttämään käsitteistöön sekä siihen, kuinka hän asettaa terapialle tavoitteita ja arvioi niiden saavuttamista. Viitekehys voi myös ohjata musiikkiterapian menetelmien valintaa ja terapian toteutukseen liittyviä käytänteitä. Esimerkiksi Kela ohjaa painokkaasti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapeutteja huomioimaan ICF-viitekehyksen mukaisesti sekä terapian tavoitteissa että toteutuksessa kuntoutujan lisäksi myös hänen arkiympäristönsä. Miten tämä toteutetaan musiikkiterapiassa monien erilaisten kuntoutujien kanssa, juuri sitä pohdimme tulevissa koulutuksissa.

Päivi Saukko
Olen toiminut yli 30 vuotta musiikkiterapeuttina ja psykologina. Koulutukseltani olen filosofian tohtori, laillistettu psykologi, musiikkiterapeutti ja työnohjaaja.
Lue myös

Kommentoi

Kirjoita hakusi ja paina Enter.