Joulumuistot ja musiikki
Erään joulun alla äitini oli juuri saanut ajokortin ja joulupäivän aamuna koko perhe pakkautui upouuteen autoon tarkoituksena ajaa muutaman kilometrin matka kirkolle. Tottumattomana, mutta rohkeana autoilijana äitini päätti säästää vähän aikaa ja kääntyi vähän ennen kirkkoa pois päätieltä oikaistakseen pikkutietä pitkin kirkon pihaan. Yöllä oli satanut lunta, eikä pikkutietä tokikaan ollut varhain jouluaamuna aurattu. Ihan tarkkaan en enää muista, kuinka me loppumatkasta selvisimme. Ehkä isä ja me lapset työnsimme ja äiti teki parhaansa kuskin paikalla.
Perille me lopulta pääsimme, mutta palelevina ja reilusti myöhässä. Jouluaamun jumalanpalvelus oli juuri edennyt huippukohtaansa. Kun kömmimme sisään lämpimään ja kynttilöin valaistuun kirkkoon, urut soivat täysillä ja kirkkoväki lauloi Enkeli taivaan -virren viimeistä säkeistöä. Rasitus ja harmistus matkan hankaluuksista vaihtui ainakin minun lapsenmielessäni saman tien hyvään oloon ja juhlatunnelmaan.
Erityistä tässä muistossa oli nimenomaan musiikki, joka välittömästi nosti pintaan turvallisuuden tunteen, ilon ja joulumielen. Musiikin vuoksi tämä on yksi parhaiten mieleeni jääneitä muistoja lapsuuden jouluista.
Joulumusiikki osana musiikillista vuodenkiertoa toi mieleeni tämän vuoden Euroopan musiikkiterapiapäivän teeman ”The rhythm of wellbeing”. Musiikkiterapiapäivän virallisella sivustolla ”Hyvinvoinnin rytmin” teemaa tarkastellaan musiikkiterapian tavoitteiden ja vaikutusten näkökulmasta, painottaen mielenterveyden tukemista musiikkiterapian keinoin. Itse koen, että musiikki voi sekä heijastaa että tukea elämänrytmiä ja ”rytmikästä elämää” hyvin monella eri tasolla.
Musiikki rytmittää tavanomaisia tekemisiämme arjessa ja kuntoutuksessa: kävelyaskelia, jumppaliikkeitä, tanssia, siivoamista. Aamulla ja päivällä musiikin rytmi voi aktivoida, illalla rauhoittaa, mikäli tavoitteena on muokata vuorokausirytmiä. Yhdessä tekeminen sujuu parhaiten silloin, kun porukka löytää yhteisen rytmin. Jos yhden osallistujan luontainen rytmi on selvästi hitaampi tai nopeampi kuin muiden ryhmän jäsenten, tarvitaan mahdollisesti joustoa puolin ja toisin tai sietokykyä yksilöllisyydelle ja eritahtisuudelle. Mielessäni on esimerkiksi koululuokka tai työyhteisö. Kuoro ja bänditoiminta vahvistavat ja ylläpitävät kykyä sopeuttaa oma rytmi ryhmän rytmiin Lasten musiikkiterapiaa käsittelevässä väitöskirjassani (Saukko 2008) rytmittäminen ja säätely muodostivat yhden lasten musiikkiterapian tavoitealueista.
Kun tarkastelemme laulumusiikkia, huomaamme hyvin monien sanoitusten käsittelevät elämän kiertokulkuja ja kehitysvaiheita. On aamu- ja iltalauluja, vuodenaikalauluja, ikävaiheisiin ja elämäntapahtumiin liittyviä lauluja. Musiikki ilmentää ihmisenä olemisen moninaisia tunteita ja kytkeytyy muistoihimme.
Minulle joulumusiikki muistuttaa ainakin kahdesta tarpeesta. Pienikin juhlahetki tai kohokohta rytmittää mukavasti tavanomaisen tasaista arkea. Ja toisaalta tekee hyvää kiihkeärytmisen arjen keskellä välillä rauhoittua ja hidastaa tahtia.
Näissä mietteissä joulun 2024 alla toivotan itse kullekin rauhaisaa joulun aikaa!
