Laulamisen tiede ja taide

 Aihe: Musiikki ja hyvinvointi

Osallistuin jokin aika sitten Helsingin yliopistolla järjestettyyn monitieteiseen Science of Singing -symposiumiin, jonka alaotsikko oli ”Why do we sing?”. Päivän aikana esiteltiin monipuolisesti laulamiseen liittyvää tieteellistä tutkimusta ja illalla oli Akateemisen laulun konsertti ”Yli sanojen – Beyond words” Kansalliskirjaston kupolisalissa.

Symposiumin luennoitsijat viittasivat laulamisen moniin hyvää tekeviin vaikutuksiin. Hengitys tehostuu ja mieliala kohenee. Myönteiset tunteet lisääntyvät. Sekä keho että mieli rentoutuvat. Rentoutuminen voidaan havaita sekä fysiologisissa mittauksissa (sydämen syke, verenpaine, hengitys, lihasjännitys, hormonitoiminta) että koehenkilöiden kokemusten perusteella. Yhdessä laulaminen lisää myös yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita.

Päivän aikana kuultiin esityksiä niin sanotusti laidasta laitaan. Oli mielenkiintoista kuulla, mitä kaikkea laulamisesta voidaankaan tutkia. Osa kysymyksen asetteluista tuntui aluksi olevan hyvinkin kaukana omasta tieteenalastani musiikkiterapiasta. Kuitenkin kyse oli kaiken aikaa ihmisistä ja musiikista eli juuri siitä, mitä itsekin teen työkseni ja tutkin.

Niinpä päädyin kokoamaan tähän muutaman ajatuksen kultakin tutkijalta. Lopuksi vielä kokonaisuuden täydentämiseksi vähän laulamisesta musiikkiterapiassa.

Miten kuoronjohtaja voi edistää kuorolaisten itseluottamusta?

Michael Bonshor Sheffieldin yliopistosta on kokenut kuoronjohtaja, jonka väitöstutkimus käsitteli kuoroharrastajien itseluottamukseen vaikuttavia tekijöitä. Hän hauskutti kuulijoita kertomalla pettyneensä omiin tutkimustuloksiinsa, joiden mukaan kuoron laulajien sosiaaliset suhteet ja ryhmän merkitys olivat paljon tärkeämpiä kuin kuoronjohtajan vaikutus. Yhdessä laulaminen ja kuoron jäsenyys luovat voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuoro toimii tiiminä, jossa kuorolaisilla on erilaisia, toisiaan täydentäviä rooleja. Keskinäinen luottamus ja kannustus tukevat oppimista ja itseluottamusta.

Mitä korkealta laulaminen kertoo tai ei kerro maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä?

Freya Jarman on Liverpoolin yliopiston tutkija, jonka erityisalaa ovat mm. ihmisääneen, lauluääneen liitetyt merkitykset. Sekä popmusiikista että oopperamusiikista poimittujen esimerkkien avulla hän havainnollisti ja tulkitsi, mitä korkeiden äänien laulaminen kertoo sukupuolesta (gender) eri aikakausina. Jo esityksensä otsikkoon hän oli kuitenkin lisännyt varauksen ”what singing high notes tells us about gender – and what it doesn’t”. Jarman nosti esiin joitain mahdollisia avainsanoja: nuoruus, viattomuus, haavoittuvuus, nostalgia, dramaattinen hellyys, seksuaalinen kyvykkyys, virtuositeetti, yliluonnollisuus, jumalallisuus, uskonnollinen hurmos, intohimo ja hulluus. Hän muistutti, että kategorisen mies/naisjaottelun sijaan merkitykset ja tulkinnat liittyvät laajemmin käsityksiimme feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta sukupuolen moninaisuutta unohtamatta.

Miten laulaja etsii omaa tulkintaansa kauan sitten sävelletylle musiikille?

Musiikin tohtori, mezzosopraano Päivi Järviö Taideyliopistosta esitteli väitöstutkimustaan havainnollistaen sen teemoja laulunäytteillään. Hänen tutkimuksensa käsitteli barokin laulumusiikin esittämistä, jossa menneisyys ja nykyisyys kohtaavat. Sekä Järviön esitys että sen aihe muistuttivat laulamisen kehollisuudesta. Lauluihin liittyviä lähteitä ja esitysmerkintöjä voidaan analysoida, mutta ilmaisussa ja tulkinnassa on kyse myös hengityksestä, rytmistä, painotuksista, tauoista ja dynamiikasta.

Mitä laulamisen vaikutuksista voidaan päätellä aivotutkimuksen perusteella?

Dosentti Minna Huotilainen kertoi Helsingin yliopistossa tehdyistä tutkimuksista, joissa oli selvitetty laulamisen vaikutuksia mm. keskosvauvoilla, kuulovammaisilla lapsilla ja muistisairailla ikäihmisillä. Jo vastasyntyneet hahmottavat ja ”ymmärtävät” puheen ja musiikin tunnesävyjä. Laulaminen ja muu aktiivinen musiikin harrastaminen kehittää lasten aivoja. Laulaminen tukee kuulovammaisten (sisäkorvaistutetta käyttävien) lasten puheen kehitystä. Tuttujen laulujen kuunteleminen sekä laulaminen edistävät muistisairaiden henkilöiden tarkkaavuutta, muistia ja kohentavat mielialaa. Mielimusiikin (sekä soitetun että lauletun musiikin) kuuntelu on hyväksi myös aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuville.

Miten laulajan ja yleisön kokemuksia voidaan mitata?

Tukholman yliopiston emeritusprofessori Töres Theorell esitteli monipuolisesti, mitä kaikkea laulamiseen liittyvää on jo tähän mennessä ehditty tutkia. Erään tutkimuksen mukaan sekä laulamisen harrastajat että ammattilaiset tunsivat itsensä laulutunnin jälkeen virkeämmiksi ja rentoutuneemmiksi, mutta vain harrastajat kokivat onnellisuuden lisääntyneen. Kuoroharjoitusten jälkeen koehenkilöt raportoivat merkitseviä muutoksia tunnelmissaan. Myönteiset tunteet lisääntyivät ja kielteiset tunteet vähenivät. Myös oksitosiinin eritys lisääntyi. Lisäksi Theorell on ollut mukana erittäin monissa muissa musiikin hyvinvointivaikutuksiin liittyvissä tutkimuksissa. 

Miksi musiikkiterapiassa lauletaan ja tehdään lauluja?

Oma ääni, etenkin lauluääni on hyvin henkilökohtainen asia, joka liittyy sekä kehoon että psyykeen, myös minäkuvaan ja identiteettiin. Yhdessä laulaminen ja soittaminen on terapiassa yksi tapa ilmaista ja jakaa ajatuksia ja tunteita. Omasta itsestään voi löytää myös uusia puolia ja saada onnistumisen kokemuksia. Itselle merkityksellisten laulujen sanoituksilla on usein yhtymäkohtia omaan elämään. Mielessä olevat vaikeatkin asiat tulevat näin kuulluiksi, vaikka niistä ei pystyisi kertomaan omin sanoin.

Musiikkiterapiassa voidaan kuunnella ja laulaa toisten tekemiä lauluja, mutta myös sanoittaa, säveltää ja sovittaa omia. Kokemukseni mukaan itse tehdyllä musiikilla on asiakkaalle yleensä erittäin suuri merkitys. Joskus on tärkeää saada esittää tätä omaa musiikkia toisille, ehkä perheen tai lähiyhteisön jäsenille. Mutta vielä tärkeämpää on tuotosten tallentaminen asiakkaan omaan käyttöön ja terapiaprosessissa työskentelyä varten.

Päivi Saukko
Olen toiminut yli 30 vuotta musiikkiterapeuttina ja psykologina. Koulutukseltani olen filosofian tohtori, laillistettu psykologi, musiikkiterapeutti ja työnohjaaja.
Lue myös

Kommentoi

Kirjoita hakusi ja paina Enter.