Lupaava uusi vuosi

En luvannut, mutta valitsin kaksi avainsanaa

Vuoden vaihtuessa minä en luvannut itselleni enkä muille tehdä tai olla tekemättä jotain. En myöskään luvannut aloittaa tai lopettaa jotain. Sen sijaan valitsin itselleni kaksi sanaa tai oikeastaan teemaa, jotka aion pitää omassa mielessäni kirkkaana tänä vuonna. Enpä kerro niistä tässä sen tarkemmin, ovat sen verran henkilökohtaisia. Sen sijaan haastan sinut kysymään itseltäsi, mitkä olisivat sinun tämän vuoden avainsanasi. Kaksi henkilökohtaiseen arvomaailmaan liittyvää tärkeää sanaa on helppo muistaa.  Toivon, että voin päivittäin keskittyä ajattelemaan, miten ne toteutuvat omassa elämässäni tänään, tässä ja nyt.

Musiikki voisi olla toinen näistä sanoista – mutta ei kuitenkaan ole. Musiikki on monelle meistä tärkeä osa elämää. Minulle se on keskeinen osa musiikkiterapeutin työtäni ja ammatti-identiteettiäni. Huomaan kuitenkin, että työkontekstissa musiikilla on jonkin verran erilaisia merkityksiä kuin vapaa-ajan tai oman elämän näkökulmasta. Musiikin monista merkityksistä terapiassa olen kuunnellut vuosien varrella lukuisia esitelmiä ja muutamia pitänyt itsekin. Pohdittaessa musiikin merkitystä terapiassa ollaan musiikkiterapian teorianmuodostuksen ytimessä. Terapeuttina koen tärkeänä, että pidän huolta myös omasta suhteestani musiikkiin.

Jospa sittenkin ihan vähän lupaan. Lupaan, että musiikki säilyy oman elämäni voimavarana, koska se auttaa minua muistamaan, mikä elämässä on tärkeää itselle ja muille. Kun palaan loman jälkeen töihin, lupaa muistaa jokaisen asiakkaani kohdalla taas kerran pysähtyä miettimään, mitä kaikkia merkityksiä musiikilla voisi juuri hänen terapiassaan ja elämässään olla.

Lupaako uusi vuosi meille jotain?

Tänä jouluna perheen ja suvun lahjapaketeista löytyi aikaisempaa enemmän aineettomia joululahjoja. Suvun nuoret totesivat, että ehkä se kertoo asenteiden ja arvojen muutoksesta. Tavaroita tärkeämmiksi nousevat yhdessäolo, toisista ihmisistä ja ympäristöstä välittäminen, kulttuuri ja taide.

Musiikkiterapia on vahvasti kytköksissä yhä lisääntyvään ymmärrykseen taiteiden ja kulttuurin merkityksestä myös terveyden ja hyvinvoinnin lähteinä. Tutkimustietoa on jo nyt saatavilla runsaasti ja lisää ilmestyy koko ajan. On tärkeää panostaa jatkuvaan tiedon levittämiseen päättäjille ja suurelle yleisölle. Oma aikomukseni on pysyä edelleen kuulolla uusista tutkimushankkeista ja niiden tuloksista. Musiikkiterapiatutkimukselle on kansainvälisesti sovittu diagnoosikohtaisia painopistealueita. Alkavana vuonna painotetaan edelleen seuraavia: dementia, traumaperäiset aivovammat ja aivoverenkiertohäiriöt sekä autismikirjon häiriöt. Tutkimusta tehdään luonnollisesti monista muistakin kohderyhmistä ja aiheista, sekä paikallisesti että kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Esimerkiksi suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden yhteistyönä tutkitaan, millaisia vaikutuksia keskosena syntyneiden lasten kehitykseen on sillä, että vanhemmat laulavat tai hyräilevät lapsilleen kenguruhoidon aikana vastasyntyneiden teho-osastolla.

Musiikkiterapeuttien arjen työhön uusi vuosi lupaa uusia haasteita. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajina toimivien terapeuttien pitää tarkastella ja tarvittaessa kehittää työtapojaan, jotta ne vastaavat uudistetun palvelukuvauksen vaatimuksia. Lisäksi olisi tietosuojalainsäädäntö, sote-uudistus, potilastietojen kirjaaminen sähköisiin järjestelmiin… meillä riittää uutta opeteltavaa.

Onko luvassa uusia aluevaltauksia? Toivotaan näin. Suomessa musiikkiterapiatoimintaa kehitetään ja laajennetaan ainakin sairaaloissa, aktiivisina edelläkävijöinä tällä hetkellä Espoon sairaala ja HUS:n uusi lastensairaala. Eri puolilla maailmaa musiikkiterapia on saavuttanut vakiintuneen aseman monissa sellaisissa organisaatioissa ja sellaisten kohderyhmien kanssa, joiden suhteen Suomessa vasta otamme haparoivia ensiaskelia. Eli sisukkaita ja idearikkaita edelläkävijöitä saa mielihyvin löytyä lisää. Taideterapiat Suomessa –sivusto pitää meidät ajan tasalla eri terapiamuotojen yhteistyöstä sekä yhteydenpidosta mm. koulutuksista ja ammattinimikkeistä päättäviin viranomaisiin.

Minun korteni kekoon

Jokainen musiikkiterapeutti on oman työnsä ja ammattikuntansa elävä käyntikortti. Tapaan paljon kollegoita, jotka haluavat jatkuvasti kehittyä työssään, tarjota asiakkailleen parasta osaamista ja pysyä valppaina terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksissa. Oman työni kulmakivet ovat edelleen terapiatyö, työnohjaus, koulutukset ja tutkimustyö. Toivon, että uusi vuosi tuo mukanaan jotain uutta jokaiseen näistä osa-alueista. Otan mielelläni vastaan ehdotuksia koulutuksista sekä aiheista, joista toivotte minun kirjoittavan tähän blogiini.

Toiveikasta uutta vuotta kaikille!