Marraskuun sävel

 In Musiikin merkitys, Musiikkiterapia

Tämän syksyn sävel, vuoden 2020 marraskuun melodia. Miltä se kuulostaa?

Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
Mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
Miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.
(Tove Jansson, suom. Esko Elstelä: Syyslaulu)

Tarkoitus oli saada aikaan blogikirjoitus. Sen sijaan suuntasin energiani Puheterapeutti-lehden pyytämän artikkelin tekemiseen. Sitten kirjoitin monta kuntoutuspalautetta, sähköpostia, kommenttia ja hajanaisia muistiinpanoja. Mutta en yhtään blogiin soveltuvaa tekstiä.

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun… yli taivaan päivät niin kuin varisparvi raahautuu. (Heikki Salo: Marraskuu)

Marraskuun 15. päivä vietetään Euroopan musiikkiterapiapäivää. Tämän vuoden teema ”Make a melody” oli tiedossa hyvissä ajoin. Sävel, sävelmä tarjoutui kuin itsellään blogikirjoituksen aiheeksi. Mutta kun tekstiä ei synny ilman inspiraatiota. Ja inspiraatiota ei synny tämän vuoden marraskuussa.

Illat sammuvat kylmään hämäryyteen… synkkä mieli pujahtaa syksyiltani yksinäisyyteen. (Tove Jansson, suom. Esko Elstelä: Syyslaulu)

Keväällä lohdutimme ja kannustimme toisiamme jaksamaan koronarajoituksia toteamalla, että onneksi ei ole kylmä ja pimeä marraskuu. Nyt on marraskuu. Me sinnittelemme, kyllästymme, jatkamme, pelkäämme, unohdamme, yritämme, jaksamme.

Katu täyttyy askelista. Elämä on kuolemista. Pane käsi käteen – EI KUN PYSY TURVAVÄLIN PÄÄSSÄ. Ollaan hiljaa. (Alkup. sanat Juice Leskinen: Syksyn sävel)

Laulut ovat sekä musiikkiterapiatyössäni että omassa arjessani tärkeitä keinoja ilmentää ja työstää omia senhetkisiä mielenmaisemia. Sanoituksilla on toki suuri merkitys, mutta kyllä se on sävellys kokonaisuudessaan, joka resonoi tai sitten ei resonoi omien ajatusten ja tunteiden kanssa.

Terapiatilanteissa sävelmiä voidaan kuunnella, laulaa, soittaa tai improvisoida. Välillä luodaan omia sävellyksiä ja sanoituksia. Henkilökohtaiset merkitykset ovat olennaisia, ei musiikillisten taitojen taso. Musiikin virittämänä voi syntyä keskustelua tai liikettä, kuvia yms. luovaa ilmaisua. Kohtaaminen, kuulluksi tuleminen ja jakaminen ovat musiikillisen vuorovaikutuksen keskeisiä elementtejä, jotka mahdollistavat muutoksen. Terapeuttina saan olla tukemassa hyvin monenlaisia yksilöllisiä muutostoiveita.

Omassa arjessa huomaan hakeutuvani tänä syksynä tavallista useammin pianon ääreen soittamaan säveliä, jotka kertovat senhetkisistä tunnelmistani. Etsin myös aktiivisesti kuunneltavakseni juuri niitä kappaleita, jotka tuovat minulle hyvää mieltä, lohdutusta, levollisuutta ja toivoa.

Millaiselta kuulostaa sinun Marraskuun sävelesi?

Recent Posts

Leave a Comment

Start typing and press Enter to search

Send this to friend