Musiikkiterapia on motivoiva ja monipuolinen terapiamuoto

 In Musiikkiterapia

Tämä artikkeli on aikaisemmin julkaistu Puheterapeutti-lehdessä 3/2020.

Jokaisella ihmisellä on omanlaisensa henkilökohtainen suhde musiikkiin. Vaikka erityisiä taitoja tai koulutusta ei olisi, musiikki eri muodoissaan voi tarjota iloa, merkitystä ja elämänsisältöä arkeen. Tältä pohjalta myös musiikkia hyödyntävään hoitoon tai kuntoutukseen on helppo motivoitua. 

Merkityksellisiä hetkiä

Tapasin pikkupojan, joka juoksi silmät loistaen musiikkiterapeutin työtilaan voidakseen taas kokea vuorovaikutuksen onnistuvan soittaen, äännellen ja leikkien. Yleensä hän puuhailee mieluiten itsekseen, koska sanoja ei löydy, eikä muidenkaan puheesta oikein saa selvää.  

Tapasin nuoren erityisaikuisen, joka kertoi huolistaan ja peloistaan. Sitten hän hymyili ja totesi, että musiikin kuuntelu ja laulaminenhan lieventävät aina pahaa oloa ja vievät ajatukset pois ahdistavista ajatuksista niin terapiassa kuin kotonakin.

Tapasin vaikeasti monivammaisen lapsen, joka on musiikkiterapiassa motivoitunut tekemään aloitteita. Hän suuntautuu kohti soittimia, joita haluaa soittaa. Eri soittimet antavat mielenkiintoisia aistimuksia. Ja miten ihmeellistä, että voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, mitä ympärillä tapahtuu.

Tapasin AVH-kuntoutujan, joka toistuvasti ilmaisee afasian rajoittamin keinoin, että musiikkiterapia on juuri sitä, mitä hän tällä hetkellä tarvitsee psyykkisen hyvinvointinsa tueksi ja kuntoutumisensa edistymiseksi.

Tapasin koululaisen, joka ahdistuu ja hermostuu helposti aiempien elämäntapahtumiensa vuoksi. Musiikkiterapiassa hän soittaa, laulaa ja tanssii. Soittojen tunnelmat, laulujen sanat sekä hänen omat sävellyksensä kertovat niistä kokemuksista ja tunteista, joista ei voi suoraan puhua.

Mitä musiikkiterapia on?

Musiikkiterapian määritteleminen tai kuvaileminen lyhyesti on haastavaa, koska se voi olla luonteeltaan hoitoa tai kuntoutusta, toisissa yhteyksissä myös ennaltaehkäisevää tai ylläpitävää toimintaa. Asiakkaat ovat kaiken ikäisiä keskosvauvoista ja pienistä erityislapsista muistisairaisiin ikäihmisiin. Terapian tavoitteet voivat olla toimintakyvyn psyykkisellä, fyysisellä, kognitiivisella tai sosiaalisella osa-alueella. Viimeisimmässä suomenkielisessä kirjallisuuskatsauksessa (Saukko & Hakomäki 2019) todetaan, että kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten musiikkiterapialla voi olla vaikutusta erittäin moneen toimintakyvyn ICF-luokituksen alaluokkaan.

Usein käytetty yleismääritelmä on, että musiikkiterapia on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tavoitteellista hoitoa tai kuntoutusta, jota toteuttaa musiikkiterapeutin ammatillisen koulutuksen suorittanut terapeutti. Musiikkiterapiasta voi suorittaa perus-, aine- ja ammattiopinnot sekä Jyväskylän yliopistossa maisteri- ja tohtoriopinnot. Alan väitöskirjoja on maassamme julkaistu jo pitkälti toistakymmentä, suurin osa niistä Jyväskylän yliopistossa, jossa on musiikkiterapian professuuri. Suomessa tehdään aktiivista ja tasokasta tutkimusta niin musiikkiterapian vaikuttavuudesta (esim. Erkkilä & al. 2011) kuin yleisemmin musiikin käytöstä kuntoutuksen välineenä (esim. Sihvonen & al. 2017).

Musiikkiterapeutti hyödyntää työssään kaikkia merkityksiä ja menetelmiä, joita soittamiseen, laulamiseen, musiikin kuuntelemiseen, musiikin mukana liikkumiseen sekä säveltämiseen ja sanoittamiseen liittyy. Asiakkaan tarpeista ja tavoitteista sekä terapeuttisen työskentelyn viitekehyksestä riippuu, mitä menetelmiä ja erityismenetelmiä terapiaprosessissa käytetään, mikä on sanallisen vuorovaikutuksen osuus ja yhdistetäänkö musiikkiin muuta luovaa toimintaa.

Kenelle musiikkiterapiaa?

Musiikkiterapian erityispiirre on sen tarjoama mahdollisuus vuorovaikutukseen, yhteiseen toimintaan sekä mielensisältöjen ilmaisemiseen ja käsittelemiseen myös ilman sanoja. Musiikkiterapia soveltuukin hyvin asiakkaille, joille puheen tuottaminen ja/tai ymmärtäminen on neurologisista tai psyykkisistä syistä mahdotonta, rajallista tai vaikeaa.

Joskus lääketieteen näkökulmasta kirjoitetuissa katsauksissa todetaan, että musiikkiterapia on ”hyvin siedetty hoitomuoto, jolla ei ole todettu haitallisia sivuvaikutuksia”. Itse muotoilisin saman asian siten, että musiikki on monelle potilaalle tai asiakkaalle erittäin motivoiva terapian väline, joka tukee hoitoon tai kuntoutukseen sitoutumista. Musiikki mahdollistaa yksilöllisyyden, luo turvaa, rauhoittaa, innostaa, edistää kontaktia ja tarkkaavuutta sekä antaa onnistumisen kokemuksia. Psykoterapeuttisesti painottuneessa työskentelyssä musiikkiterapian menetelmillä voidaan työstää sellaisiakin kokemuksia ja tunteita, joille ei löydy sanoja tai joiden kanssa on muilla keinoin vaikea päästä kosketuksiin.

Väitöskirjassani (Saukko 2008) tutkin lasten musiikkiterapian tavoitteita. Havaitsin, että musiikkiterapiaan ohjautuneilla lapsilla oli erittäin monia diagnooseja ja monenlaisia tavoitteita. Vaikka kahdella lapsella olisi sama diagnoosi, tavoitteiden painopiste saattaa kuitenkin olla aivan erilainen. Samoin kirjallisuuskatsauksessamme (Saukko ja Hakomäki 2019) päädyimme johtopäätökseen, että kehitysvammadiagnoosi ei suoraan ollut yhteydessä musiikkiterapian tavoitteidenasetteluun. Kehitysvammaisilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla voi olla yksilöllisiä haasteita ja tavoitteita (myös vahvuuksia) toimintakyvyn eri osa-alueilla samalla tavoin kuin ei-kehitysvammaisilla kuntoutujilla.

Näin ollen en tässäkään ryhdy luettelemaan diagnooseja tai kohderyhmiä, koska luettelosta tulisi erittäin pitkä. Tehdessäni musiikkiterapia-arvioita kiinnitän huomiota potentiaalisen asiakkaan motivaatioon sekä siihen, mitä musiikki välineenä ja musiikkiterapian menetelmät voisivat hänelle tarjota. Pohdin esimerkiksi seuraavia asioita: Voisiko musiikki olla asiakkaalle keino ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan? Motivoiko musiikki asiakasta toimintaan ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa? Auttaako musiikki asiakasta tarkkaavuuden kohdentamisessa ja jakamisessa? Antaako musiikki asiakkaalle onnistumisen kokemuksia? Voisiko asiakas musiikillisen toiminnan, esimerkiksi soittamisen tai laulamisen avulla harjoitella itselleen vaikeita asioita (motorisia suorituksia, puheen tuottoa tms.)? Auttaako musiikki asiakasta rentoutumaan ja rauhoittumaan tai vaihtoehtoisesti aktivoitumaan? Onko asiakas psykoterapian tarpeessa, mutta pelkästään keskusteluun perustuva terapia ei palvele häntä?

Musiikkiterapian käytäntöjä

Kuten puheterapia, myös musiikkiterapia kuuluu Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiamuotoihin. Lisäksi Kela korvaa musiikkiterapiaa kuntoutuspsykoterapiana 16–25-vuotiaille nuorille. Maksusitoumus yksityisen palveluntuottajan tarjoamaan terapiaan voi tulla myös perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Lähete- ja maksusitoumuskäytännöt sekä musiikkiterapian kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaihtelevat eri puolilla Suomea.  Vaikka suuri osa musiikkiterapeuteista toimii yksityisinä ammatinharjoittajina, musiikkiterapeutteja työskentelee myös erilaisissa organisaatioissa ja laitoksissa, esimerkiksi HUS:ssa ja Espoon sairaalassa, joko musiikkiterapeutin toimen haltijoina tai tuottaen palkkioperustaisesti palveluita sinne, missä asiakkaat ovat.

Musiikkiterapiaa toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäterapiana. Asiakasta voidaan tavata myös hänen vanhempansa/vanhempiensa, puolisonsa, perheensä tai muiden läheistensä kanssa. Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa musiikkiterapeutti osallistuu moniammatilliseen ja lähiyhteisön kanssa tehtävään yhteistyöhön. Silloin kun musiikkiterapia on luonteeltaan psykoterapeuttista hoitoa tai kuntoutusta, asiakkaalla/potilaalla ei välttämättä ole muita samanaikaisia terapioita. Terapiaprosessin edistymistä seurataan ja yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan, mutta terapiasuhteen luottamuksellisuus on psykoterapeuttisen työskentelyn edellytys.

Omassa asiakastyössäni on ollut erittäin tavallista tehdä yhteistyötä nimenomaan puheterapeutin kanssa. Asiakkaiden eriasteinen kehitysvammaisuus, monivammaisuus, autismikirjon häiriö, valikoiva puhumattomuus, kehityksellinen kielihäiriö, aivoverenkiertohäiriö, kuulovamma tai ylipäätään vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin haasteet ovat edellyttäneet puheterapian tukea joko ennen musiikkiterapiaa, sen rinnalla tai sen jälkeen. Tavoitteemme ovat olleet hyvin samankaltaisia tai toisiaan tukevia.

Moniammatillisessa kuntoutuksessa on parhaimmillaan kehitetty hyvin toimivia hoitopolkuja. Esimerkiksi Lahden seudulla toimivat musiikkiterapeutit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä paikallisen lastenneurologisen yksikön kanssa. Kun pieni lapsi, jolla havaitaan vuorovaikutukseen ja kommunikointiin liittyviä haasteita, tulee yksikköön kuntoutustarpeen arvioon, päätetään tiettyjä kriteerejä noudattaen, suositellaanko hänelle ensimmäiseksi kuntoutusmuodoksi puheterapiaa vai musiikkiterapiaa. Musiikkiterapiaan ohjattu lapsi aloittaa puheterapian sitten, kun hänen arvioidaan saavuttaneen musiikkiterapian avulla riittävästi vuorovaikutuksen perusvalmiuksia.

Mistä saa tietoa?

Musiikkiterapiaa on tutkittu paljon ja tuoretta tutkimustietoa on saatavilla erittäin monista asiakasryhmistä ja tavoitealueista. Kohderyhmien, ikäryhmien ja tavoitteiden sekä menetelmien kirjo on kuitenkin valtava. Vaikka musiikkiterapian tutkimus on laajalti kansainvälisesti verkostoitunutta ja eri yliopistot yhdistävät resurssejaan mahdollisimman tasokkaiden tutkimusprojektien toteuttamiseksi, uusien tutkimusten tarvetta tuntuu riittävän loputtomasti. Vaikuttavuustutkimusten lisäksi musiikkiterapiasta löytyy runsaasti kokemuksellista ja laadullista tutkimusta sekä tietoa teoriataustasta, aivotutkimusten tuloksista yms. Suomalaiset tutkijat ovat olleet erityisen kiinnostuneita musiikin prosessoinnista ja vaikutuksista aivoissa. Kognitiivisen aivotutkimuksen tulokset puoltavat musiikin käyttöä kuntoutuksen välineenä sekä musiikkiterapiassa että muiden ammattilaisten toteuttamissa interventioissa.

Hakusanalla ”music therapy” ilman tarkennusta löytyy esimerkiksi PubMed-tietokannasta yli 6500 tulosta ja Cochrane-tietokannasta yli 2500 julkaisua. American Music Therapy Association on koonnut laajan sivuston musiikkiterapiaan liittyvää tietoa. Vastaavaa sivustoa Suomessa (www.musiikkiterapia.fi) ylläpitää Suomen musiikkiterapiayhdistys ry. Koulutettujen musiikkiterapeuttien yhteystietoja löytyy tältä sivustolta ja Kelan palveluntuottajahausta. Yhdistyksen toiminnanjohtajan kautta voi myös etsitä terapeuttia. 

Olen toiminut pitkään musiikkiterapian kentällä terapeuttina, kouluttajana, tutkijana ja erilaisissa kehittämistehtävissä. Tietoisuus musiikkiterapian mahdollisuuksista on näiden vuosikymmenien aikana ilahduttavasti lisääntynyt. Kokemukseni mukaan asiallista ja ajantasaista tietoa musiikkiterapiasta kaivataan kuitenkin edelleen lisää. Pyrin omalta osaltani vastaamaan tähän kysyntään kirjoittamalla tätä blogia (www.musiikkivoimavarana.fi/blogi) musiikkiterapiaan sekä musiikkiin ja kuntoutukseen liittyvistä aiheista.  

Kansainväliset musiikkiterapiakongressit tarjoavat näköalapaikan alan kehitykseen. Suomi on toiminut useita kertoja isäntämaana ja seuraava tilaisuus on ensi vuonna. Huhtikuussa 2022 järjestetään Helsingissä International Music Therapy Week, jonka aikana pidetään sekä kymmenes pohjoismainen konferenssi että ensimmäinen kansainvälinen lasten musiikkiterapiakonferenssi. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä HUS, Jyväskylän yliopisto ja Suomen musiikkiterapiayhdistys ry.

Lähteet:

Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E., Pöntiö, I., Tervaniemi, M., Vanhala, M. & Gold, C. (2011). Individual music therapy for depression: randomised controlled trial. British Journal of Psychiatry, 199, 2, 132–139.

Saukko, P. (2008). Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in humanities 112. Saatavilla sähköisessä muodossa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/19398.

Saukko, P. & Hakomäki, H. (2019). Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela.  Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 18. Sähköinen julkaisu saatavilla osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306211.

Sihvonen, A. Särkämö, T., Leo, V., Tervaniemi, M., Altenmüller, E. & Soinila, S. Music-based interventions in neurological rehabilitation. Lancet Neurology, 16, 8, 648–660.

Artikkelikuva: Adobe kuvapankki

Recent Posts

Leave a Comment

Start typing and press Enter to search

Send this to friend