Musiikkiterapiaa pakolaisleirin lapsille

 In Musiikkiterapia

Muutama viikko sitten sain vinkin tutkimusartikkelista, joka kertoo musiikkiterapiatyöstä Libanonin pakolaisleirin lasten kanssa. Tutkimus on vapaasti luettavissa julkaisun Approaches: An Interdisciplinary Journal of Music Therapy viimeisimmässä numerossa. Vinkin antoi psykologi Sirkku Kivistö, joka toimii aktiivisesti Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:ssä. Yhdistyksen kautta on tuettu sekä asiantuntijatyöllä että taloudellisesti mm. lapsiperheiden mielenterveystyötä Libanonissa.

Musiikkiterapian ja siihen liittyvän pilottitutkimuksen mahdollisti kansainvälinen ”Music and Resiliende” yhteistyöprojekti, jossa olivat mukana ainakin Associazione Prima Materia Toscanasta ja Nordoff-Robbins Music Therapy organisaatio Lontoosta. Käytännön terapiatyön toteuttivat kaksi paikallista psykologi-musiikkiterapeuttia.

Tutkimustulokset osoittivat, että musiikkiterapialla oli myönteinen vaikutus siihen osallistuneiden pakolaislasten emotionaaliseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

Pilottitutkimus musiikkiterapian vaikutuksista

Tähän monimenetelmälliseen (mixed methods) tutkimukseen osallistui 23 pakolaisleirin lasta iältään 7-11 vuotta. Musiikkiterapiaan ohjattujen lasten diagnoosit liittyivät emotionaalisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ongelmiin. Lapset, joilla oli samanaikaisesti muita, esimerkiksi neurologisia diagnooseja, rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Projektissa, johon tämä tutkimus liittyy, musiikkiterapiaa tarjottiin kaikille lapsille, joiden arvioitiin siitä hyötyvän. Näin ollen eettisistä syistä tutkimukseen ei voitu muodostaa vertailuryhmää lapsista, jotka olisi jätetty ilman terapiaa.

Musiikkiterapian tavoitteiksi asetettiin lasten ahdistuneisuuden lieveneminen sekä itseluottamuksen ja toimijuuden vahvistuminen, jotta resilienssin kehittyminen edistyisi. Kukin lapsi sai 30 minuuttia yksilömusiikkiterapiaa kerran viikossa yhteensä 16 kertaa.

Lapsille tehtiin kattavat psykiatriset ja kliiniset arvioinnit ennen ja jälkeen terapiajakson. Arvioinnissa käytettiin kolmea mittaria: Child Behaviour Checklist (CBCL), Children’s Global Assessment Scale (CGAS) ja Visual Analogue Scale (VAS). Lisäksi kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä terapiasessiota videoitiin, jotta voitiin hyödyntää IMTAP-arviointityökalua (Individualized Music Therapy Assessment Profile). Laadullisena aineistona käytettiin terapeuttien kirjoittamia tapauskertomuksia sekä vanhempien haastatteluja. Tapauskertomuksista valittiin satunnaisesti neljä, joille tehtiin temaattinen analyysi.

Ympäristötekijöiden merkitys terapiassa ja tutkimuksessa

Libanonin pakolaisleirin lapset ovat syntyneet ja elävät erittäin haastavissa olosuhteissa, joissa traumaattisia kokemuksia on ollut paitsi lapsilla ja heidän perheenjäsenillään, myös jo edeltävillä sukupolvilla. Kasvuympäristön vaikutusta tutkijat kuvaavat toksisen stressin käsitteellä. Tapausesimerkit havainnollistavat, millaisia elämäntilanteita se tarkoittaa käytännössä. Tutkimusraportissa kuvaillaan ja arvioidaan myös lasten kasvuolosuhteita ja niiden vaikutusta terapian toteutumiseen ja tuloksellisuuteen.

Minun on helppo olla samaa mieltä tutkijoiden kanssa siitä, että terapiaa – etenkin lasten terapiaa – järjestettäessä ja sen vaikutuksia arvioitaessa on olennaista tiedostaa ympäristötekijöiden merkitys.

Musiikkiterapiaprosessit

Musiikkiterapiassa käytettiin Nordoff-Robbinsin mallia, johon terapeutit olivat saaneet koulutuksen. Siinä työskentelyn keskiössä on aktiivinen musiikillinen vuorovaikutus, jossa terapeutti ja lapsi tuottavat pääosin improvisoitua soittoa ja laulua.

Prosessin alussa kaikki lapset osoittivat voimakasta epäluottamusta ympäröivää maailmaa kohtaan, mikä näkyi pelokkuutena ja ahdistuneisuutena heidän toiminnassaan. Musiikillisessa vuorovaikutuksessa tuli esiin kullekin lapselle ominainen tapa reagoida sosiaalisissa tilanteissa.

Musiikkiterapeutit kokivat ensisijaiseksi tavoitteekseen luoda terapiasuhteesta ja myös konkreettisesti musiikkiterapiahuoneesta turvallinen tila, jossa lapsi voi kokea olevansa tervetullut ja hyväksytty. Luottamuksen rakentuessa mahdollistuivat myös lapsen ahdistuneisuuden väheneminen ja uusien toiminta- ja ilmaisumahdollisuuksien, voimavarojen ja käyttäytymismallien löytyminen. Tietoisuus terapiahuoneen ulkopuolisesta maailmasta oli kuitenkin koko ajan läsnä. Tästä huolimatta, kun lasten toimijuus vahvistui, he myös itse aktiivisesti valitsivat sellaisia soittimia ja musiikillisia toimintasisältöjä, joiden avulla he pystyivät ilmaisemaan itseään ja kokemaan ilon ja onnistumisen hetkiä.

Musiikkiterapian vaikutukset

Koska käytettävissä ei ollut vertailuryhmää, musiikkiterapian vaikutuksia arvioitiin vertaamalla kunkin lapsen alku- ja loppumittauksen tuloksia. Kaikkien käytettyjen mittareiden kohdalla havaittiin tilastollisesti merkitsevä muutos pistemäärissä. Lisäksi todettiin selkeä korrelaatio psykologisten testien (CBCL, CGAS ja VAS) sekä musiikkiterapia-arvion (IMTAP) kaikkien kolmen osa-alueen (emotionaalisen, sosiaalisen ja musikaalisen) pistemäärien välillä.

Tämän pilottitutkimuksen perusteella tutkijat arvioivat, että musiikkiterapia soveltuu tukimuodoksi vastaavissa oloissa eläville lapsille. Musiikkiterapialla voidaan lieventää haastavissa olosuhteissa elävien lasten ahdistuneisuutta sekä vahvistaa heidän itseluottamustaan ja toimijuuttaan ja tukea resilienssin kehittymistä. Tämänkin tutkimuksen perusteella on selvää, että lapsen yksilöterapian lisäksi myös lasten perheet tarvitsevat tukea ja terapiaprosessien tulee olla tarvittaessa pidempikestoisia.

Tutkijat pitivät lupaavana sitä, että pakolaisleirien vanhemmat sallivat lastensa osallistua tällaiseen pioneerityömuotoon, ja aineistoa on jo kerätty myös musiikkiterapiasta nuorempien lasten kanssa.

Lähteet:

Parker, D., Younes, L., Orabi, M., Procter, S. & Paulini, M. 2021. Music therapy as a protection strategy against toxic stress for Palestinian refugee children in Lebanon: A pilot research study. Approaches: An Interdisciplinary Journal of Music Therapy. https://approaches.gr/parker-a20210510/

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n sivusto: https://vastuu.fi/?page_id=972

Recent Posts

Leave a Comment

Start typing and press Enter to search

Send this to friend