Musiikkiterapian ja musiikki-interventioiden vaikuttavuus: depressio (masennus)

 In Musiikki ja kuntoutus, Musiikkiterapia

Sanalla masennus voidaan viitata monenlaisiin ja eriasteisiin masentuneisuuden tuntemuksiin tai oireisiin. Duodecimin Terveyskirjaston masennusta käsittelevässä artikkelissa todetaan, että lääketieteellisessä mielessä masennukseksi ei määritellä hetkellistä tai lyhytaikaista alavireistä mielialaa tai surua, jota koetaan reaktiona johonkin pettymykseen tai menetykseen. Tuosta artikkelista voit lukea käsitteen määrittelystä tarkemmin.

Masennuksen eli depression diagnosointia ja hoitoa varten Suomessa on tehty myös Käypä hoito -suositus. Siinä depressio viittaa ICD-10-tautiluokituksen diagnoosiryhmiin F32 Masennustila ja F33 Toistuva masennus. Usein henkilöillä on samanaikaisesti muitakin psyykkisiä, esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöön liittyviä, oireita. Suositus ei käsittele kaksisuuntaista mielialahäiriötä eikä lasten depressiota. Hoitokeinoissa mainitaan kahdessa kohdassa, että voidaan käyttää myös luovia terapiamuotoja, kuten musiikkiterapiaa, mutta tutkimusviitteistä en löytänyt yhtäkään musiikkiterapiaa käsittelevää tutkimusta tai katsausta.

Jyväskylän yliopistossa on professori Jaakko Erkkilän johdolla tutkittu jo useita vuosia improvisaatiopohjaista musiikkiterapiaa ja sen vaikuttavuutta työikäisten masennuspotilaiden kohderyhmässä. Tavanomaiseen hoitoon liitetty musiikkiterapiajakso vähensi merkitsevästi masennus- ja ahdistuneisuusoireita ja kohensi potilaiden yleistä toimintakykyä. Näistä tutkimustuloksista on julkaistu hyvin havainnollinen, joskin englanninkielinen yhteenveto, josta löytyy myös linkki alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun.

Viimeisimmässä Jyväskylän yliopiston No pain, no gain -projektissa analysoitiin vaikuttavuuden lisäksi musiikkiterapiaistuntojen sisällöllisiä elementtejä ja pyrittiin rakentamaan toimiva hoitomalli depression hoitoon musiikkiterapian keinoin. Tutkijat havaitsivat esimerkiksi, että tietynlaiset hengitysharjoitukset terapiakäynnin alussa vahvistivat terapian vaikutusta.

Useita tutkimuksia yhdistävissä katsauksissa on saatu samankaltaisia tuloksia. Kansainvälisen tutkijaryhmän (Aalbers ym. 2017) tekemään Cochrane-katsaukseen hyväksyttiin 9 tutkimusta, joissa oli ollut mukana yli 400 eri-ikäistä henkilöä nuorista vanhuksiin. Katsauksen tulokset osoittivat, että musiikkiterapian yhdistäminen tavanomaiseen hoitoon vähensi masennusoireita ja ahdistuneisuutta ja edisti toimintakykyä enemmän kuin pelkkä tavanomainen hoito, esimerkiksi lääkitys. Tutkimustulosten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä musiikkiterapian vaikuttavuudesta verrattuna muihin psykologisiin hoitomuotoihin, eikä vertailla musiikkiterapian erilaisten menetelmien tai lähestymistapojen paremmuutta.

Muutama kuukausi sitten julkaistun kiinalaistutkijoiden meta-analyysin (Tang ym. 2020) aineistona oli 55 musiikkiterapian ja musiikki-interventioiden vaikuttavuustutkimusta eri puolilta maailmaa. Musiikkiterapeutin toteuttamissa terapiaprosesseissa käytettiin monia erilaisia musiikilliseen toimintaan perustuvia menetelmiä, kun taas musiikki-interventiot olivat lähinnä ohjattua musiikin kuuntelua. Koehenkilöiden diagnoosien ja elämäntilanteiden kirjo oli erittäin laaja. Osalla oli vakavia somaattisia sairauksia. Mukana oli mm. nuoria syöpäpotilaita ja muistisairaita vanhuksia. Kaikilla ei ollut varsinaista masennusdiagnoosia, mutta masentuneisuutta oli mitattu jollain yleisesti hyväksytyllä mittarilla.

Tämän meta-analyysin päätulos oli, että sekä musiikkiterapia että musiikki-interventiot vähensivät masennusoireita. Monimutkaisten analyysien avulla tutkijat etsivät aineistosta myös tilastollisia eroja ja paremmuuksia. Koska aineisto oli niin monella tavalla heterogeeninen, havaituista eroista ei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä, jotka olisivat suoraan yleistettävissä kaikkiin ihmisiin tai yksittäiseen henkilöön, joka hakee apua masennusoireisiinsa.

Recent Posts

Leave a Comment

Start typing and press Enter to search

Send this to friend