Musiikkiterapian ja musiikki-interventioiden vaikuttavuus: stressi

Musiikkiterapia ja musiikki-interventiot ovat vaikuttavia lääkkeettömiä keinoja helpottaa stressin psyykkisiä ja kehollisia oireita.

Duodecimin terveyskirjaston määritelmän mukaan stressi tarkoittaa tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Lyhytaikaista tai pitkäkestoista stressiä voivat aiheuttaa hyvin monenlaiset syyt ja elämäntilanteet. Stressin kokemiseen liittyy sekä psyykkisiä että fyysisiä tuntemuksia tai oireita.

Stressi ei sellaisenaan ole lääketieteellinen diagnoosi, toisin kuin traumaattisen tapahtuman seurauksena mahdollisesti kehittynyt akuutti stressireaktio tai traumaperäinen stressihäiriö, jonka hoidosta on julkaistu Käypä hoito -suositus alkuvuodesta 2020.

Alankomaalainen tutkijaryhmä on koonnut kahteen artikkeliin viimeisimmät tutkimustulokset musiikki-interventioiden ja musiikkiterapian vaikuttavuudesta stressin hallinnassa.

Ensimmäisen artikkelin kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin kaikki musiikki-interventiot riippumatta siitä, kuka oli ne suunnitellut, ohjannut tai toteuttanut: koulutettu musiikkiterapeutti, muu terveydenhuollon ammattilainen vai potilas/asiakas itseohjautuvasti.

Toinen kirjallisuuskatsaus käsitteli pelkästään musiikkiterapiaa, jonka erottaa muista musiikki-interventioista koulutetun musiikkiterapeutin läsnäolo, terapiaprosessi sekä mahdollisuus yksilöllisesti suunniteltuihin musiikillisiin kokemuksiin ja menetelmiin.

Mukaanottokriteerit täyttäneitä tutkimuksia löytyi ensimmäisessä katsauksessa 104 ja jälkimmäisessä 47 kappaletta, näissä oli koehenkilöitä yhteensä 9617 ja 2747. Kaikki koehenkilöt olivat aikuisia (yli 18 v.), mutta tutkimukset, jotka koskivat vain dementiaa sairastavia ikäihmisiä, jätettiin otannan ulkopuolelle.

Musiikki-interventioita oli käytetty sairaalassa lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä (jolloin usein kyse oli vain kertaluonteisesta tapaamisesta), psykiatrian yksiköissä, poliklinikoilla sekä ei-lääketieteellisissä ympäristöissä, esimerkiksi työpaikoilla tai pitkäaikaissairaiden koehenkilöiden kodeissa.

Interventioiden musiikilliset toimintasisällöt vaihtelivat, samoin kuin intervention kesto. Lyhimmillään kyse oli yhdestä kerrasta, joka liittyi esimerkiksi lääketieteellisen toimenpiteen aiheuttamaan stressitilaan.

Kirjallisuuskatsausten johtopäätös oli, että musiikkiterapia ja musiikki-interventiot ylipäätään helpottavat stressin oireita ja vaikutukset ovat satunnaistetuilla koeasetelmilla todistettavissa merkitseviksi. Vaikutukset kohdistuvat sekä fyysisiin oireisiin (verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen sekä stressihormonien tasoon) että psyykkisiin tuntemuksiin (ahdistuneisuuden, levottomuuden ja hermostuneisuuden kokemiseen). Lääkkeisiin verrattuna musiikin etu on, ettei sen käytöllä ole kielteisiä sivuvaikutuksia.

LÄHTEET

• de Witte, M. J., Spruit, A., Stams, G. J. J. M., & van Hooren, S., Moonen, X. M. H. (2020). Effects of music interventions on stress-related outcomes: a systematic review and two meta-analyses. Health psychology review. Health Psychology Review, (14), 294. https://doi.org/10.1080/17437199.2019.1627897
• de Witte, M. J., Stams, G. J. J. M., van Hooren, S., Moonen, X. M. H., Pinho, A., & Bos, A. (2020). Music Therapy for Stress Reduction: A Systematic Review and Meta-Analysis. Health Psychology Review. https://doi.org/10.1080/17437199.2020.1846580