Musiikkiterapian ja musiikki-interventioiden vaikuttavuus: syöpäpotilaat

Syöpään sairastumisella on merkittäviä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia vaikutuksia ihmisen elämään. Sairausprosessin eri vaiheissa tarvitaan erilaisia lääketieteellisiä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä, samoin myös psykososiaalisen tuen tarve ja sen painopiste vaihtelevat.

Musiikki-interventioiden ja musiikkiterapian vaikuttavuudesta tässä kohderyhmässä on saatavilla melko runsaasti tutkimustietoa, myös useita tuoreita (v. 2016-2021) katsauksia ja tutkimuksia, joista osa löytyy lähdeluettelosta. Musiikkiterapian todetaan olevan turvallinen ja vaikuttava lääkkeetön hoitomuoto, jonka käytön lisäämistä suositellaan.

Musiikki-interventiolla tarkoitetaan tässä hoitohenkilökunnan tarjoamaa mahdollisuutta musiikin kuunteluun sairaalassaolon ja toimenpiteiden aikana. Myös koulutettu musiikkiterapeutti voi yksilöllisin tavoittein toteuttamassaan musiikkiterapiassa käyttää musiikin kuuntelua yhtenä menetelmänä. Aktiivisia menetelmiä ovat mm. laulaminen, soittaminen, säveltäminen ja sanoittaminen sekä musiikin herättämistä teemoista ja tunteista keskusteleminen. Ihanteellista on, jos potilas voi itse valita, palveleeko hänen tarpeitaan paremmin pelkkä musiikin kuuntelu vai musiikkiterapeutin henkilökohtainen tapaaminen (Lynch ym. 2020).

Avohoidossa musiikkiterapiaprosessit voivat olla ajallisesti pitkiä ja sisältää monia käyntikertoja. Sairaalaympäristössä ja saattohoidon yksiköissä kyse saattaa kuitenkin olla vain yhdestä tai muutamasta tapaamisesta. Oikea-aikaisesti järjestynyt yksittäinenkin tapaamiskerta tai ajallisesti lyhyt prosessi voi olla syöpäpotilaalle ja hänen omaisilleen erittäin merkityksellinen (Köhler ym. 2020).

Myönteisiä vaikutuksia on tutkimusten mukaan havaittu ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, kipuun ja yleiseen elämänlaatuun. Aktiivisen hoidon vaiheessa painottuvat ahdistuksen ja masennuksen lieveneminen sekä kivunhallinta. Palliatiivisessa ja saattohoidossa keskiössä ovat elämänlaatu, henkinen/hengellinen (spiritual) hyvinvointi sekä kivun ja stressin hallinta. (Bradt ym. 2016, Köhler ym. 2020.) Myös lapsilla ja nuorilla on saatu aikaan myönteisiä fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia (Facchini & Ruini 2021).

Yangözin ja Özerin (2019) katsauksen mukaan pelkällä musiikin kuuntelulla voidaan vähentää kivun kokemista. Atkinson ja työryhmä (2020) puolestaan totesivat, että syövän aiheuttamaan voimakkaaseen väsymykseen tehosivat paremmin musiikkiterapian aktiiviset menetelmät. Interventioiden ja menetelmien vaihtelevuus on haaste silloin, jos tutkimustuloksilta odotetaan täsmällistä yleistettävyyttä. Kuitenkin käytännön työn näkökulmasta musiikkiin perustuvien menetelmien moninaisuus ja muunneltavuus ovat pikemminkin etu, koska niiden ansiosta kukin potilas voi saada yksilöllisten tarpeidensa mukaista apua.

Pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena on syntynyt myös hyväksi havaittuja kohdennettuja hoitomalleja, joissa yhdistyvät kohderyhmään kuuluvien potilaiden keskeiset tuen tarpeet. Viimeisin Jyväskylän yliopistossa tarkastettu väitöskirja (Rossetti 2021) esittelee syöpäpotilaille kehitetyn musiikkiterapiamallin, jonka todettiin vaikuttavuustutkimuksessa vähentävän potilaiden ahdistuneisuutta ja stressiä. Vaikutukset olivat suurimmat niillä potilailla, jotka kokivat lähtötilanteessa eniten ahdistusta ja stressiä.

Tutkimusta on tulossa koko ajan lisää, esimerkiksi vaikuttavuustutkimus, jonka kohderyhmänä ovat palliatiivisessa vaiheessa olevat syöpäpotilaat ja heidän omaisensa (Valero-Cantero ym. 2020).

Olen käsitellyt musiikkiterapian vaikuttavuutta useissa aiemmissa kirjoituksissani. Viimeksi aiheina ovat olleet stressi ja masennus.

LÄHTEET

Atkinson, T. & al. 2020. Association Between Music Therapy Techniques and Patient-Reported Moderate to Severe Fatigue in Hospitalized Adults With Cancer. JCO Oncol Pract. 2020 Dec;16(12):e1553-e1557. doi: 10.1200/OP.20.00096.

Bradt, J. & al. 2016. Music interventions for improving psychological and physical outcomes in cancer patients. Cochrane Reviews. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD006911.pub3/full.

Facchini, M. & Ruini, C. 2021. The role of music therapy in the treatment of children with cancer: A systematic review of literature. Complement Ther Clin Pract. 2021 Feb;42:101289. doi: 10.1016/j.ctcp.2020.101289.

Köhler, F. & al. 2020. Music Therapy in the Psychosocial Treatment of Adult Cancer Patients: A Systematic Review and Meta-Analysis. Front Psychol. 2020 Apr 16;11:651. doi: 10.3389/fpsyg.2020.00651.

Lynch, K. & al. 2020. Patient Perspectives on Active vs. Passive Music Therapy for Cancer in the Inpatient Setting: A Qualitative Analysis. J Pain Symptom Manage. 2020 Nov 19;S0885-3924(20)30883-6. doi: 10.1016/j.jpainsymman.2020.11.014.

Rossetti, A. 2021.Trauma, Resilience, Safety (TRS): A Music Psychotherapy Model for Addressing Illness Burden in Oncology. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75067.

Valero-Cantero, I. & al. 2020. Complementary music therapy for cancer patients in at-home palliative care and their caregivers: protocol for a multicentre randomised controlled trial. BMC Palliat Care 2020;19:61. doi: 10.1186/s12904-020-00570-9.

Yangöz, S. & Özer, Z. 2019. The effect of music intervention on patients with cancer-related pain: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Adv Nurs. 2019 Dec;75(12):3362-3373. doi: 10.1111/jan.14184.