Onko musiikkiterapiasta tutkimustietoa?
Kyllä, on olemassa hoito- ja kuntoutusmuoto nimeltä musiikkiterapia, ja koulutettu musiikkiterapeutti on ammattilainen, joka sitä toteuttaa.
Kyllä, on olemassa tieteenala nimeltä musiikkiterapia, jota opiskellaan ja tutkitaan yliopistoissa eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.
Ja kyllä, tieteellistä tutkimustietoa on runsaasti saatavilla musiikkiterapian vaikutuksista, teoriataustasta, menetelmistä ja käytännöistä.
Tutkimusta tutkimuksesta
Tutkijaryhmä (Li, Weng & Wang 2021) tarkasteli Web of Science -tietokannan dokumentteja aikaväliltä 2000–2019 ja löysi yhteensä 1004 musiikkiterapiaa käsittelevää artikkelia tai katsausta. Tutkijoiden käyttämä analyysimenetelmä ei soveltunut muihin tietokantoihin (esim. PubMed tai Scopus), joista olisi löytynyt vielä lisää julkaisuja.
Tutkijat havaitsivat, että vuosittaisten julkaisujen lukumäärä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Määrä on nyt moninkertainen verrattuna vuosituhannen alkuun. Tutkimusta julkaistaan monissa lehdissä, joista selvästi erottuvan kolmen kärjen muodostavat Journal of Music Therapy, Nordic Journal of Music Therapy ja Arts in Psychotherapy.
Viime vuosina tutkijat ja yliopistot ovat tehneet paljon aiempaa enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Yksittäisten maiden Top10-tilastoa johtaa ylivoimaisesti Yhdysvallat, sitten tulevat Saksa, Englanti, Australia, Norja, Kiina, Tanska, Italia, Kanada ja Israel. Aktiivisimmat yliopistot ovat näiden 20 vuoden aikana olleet University of Melbourne, University of Minnesota, University of Bergen, Florida State University, Aalborg University, Temple University, University of Kansas, University of Queensland, Anglia Ruskin University ja Bar Ilan University.
Kyseisen kartoituksen tulokset sisältävät paljon tällaista tilastotietoa ja jonkin verran havaintoja myös suosituista tutkimusaiheista ja avainsanoista. Ilahduin huomatessani, että yksi esiin nostetuista aiheista on Professori Jaakko Erkkilän johtama tutkimus improvisaatiopohjaisen musiikkiterapian vaikuttavuudesta masennuksen hoidossa.
Suosituimpien avainsanojen perusteella tutkijaryhmä päätteli, että nousussa ovat tutkimukset, jotka käsittelevät 1. musiikkiterapian vaikuttavuutta (efficacy), 2. musiikkiterapian merkitystä lasten ja aikuisten terveyden (health) sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistäjänä sekä 3. ikäihmisten (older adults) kohderyhmän musiikkiterapiaa.
Miten löytää tiedon äärelle
Päästäkseen tieteellisen tiedon äärelle ei tarvitse olla yliopistotutkija. Google-haku omasta kiinnostuksen kohteesta englanninkielisillä hakusanoilla (esimerkiksi ’music therapy for depression’) antaa osviittaa, millaista tutkimusta aiheesta on tehty. Lähes kaikkien tutkimusten tiivistelmät on vapaasti luettavissa, monista myös kokotekstit. Nykyisin pyritään yhä enemmän vapaaseen ja avoimeen tieteellisen tiedon saatavuuteen.
Oma väitöskirjani lasten musiikkiterapian tavoitteista on saatavilla Jyväskylän yliopiston sivuston kautta ja kirjallisuuskatsaus musiikkiterapian vaikutuksista kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn on luettavissa Kelan julkaisusarjassa. Seuraavan tutkimuksen aiheena on musiikkiterapia etäkuntoutuksena.
Edellisen kirjoitukseni musiikkiterapian tutkimuksesta pääset lukemaan tästä.
