Autististen lasten ja nuorten kuntoutusta musiikkiterapian keinoin
Yhdessä musisointi sisältää luonnostaan sosiaalisen vuorovaikutuksen keskeisiä elementtejä. Ollaan yhteisen asian äärellä, tehdään aloitteita, mennään mukaan toisen aloitteisiin, vuorotellaan, kommunikoidaan sanallisesti tai ei-sanallisesti. Koetaan iloa ja mielihyvää yhteisestä tekemisestä.
Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on musiikillisia piirteitä
Autismikirjon häiriöiden kuntoutukseen on vuosien varrella kehitetty monenlaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Usein kuntoutuksen, myös musiikkiterapian, keskeisiä tavoitteita ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin taidot. Kun lapsi on näissä taidoissa vasta varhaisella tasolla, terapiatyöskentely perustuu tavallisimmin varhaisen vuorovaikutuksen tutkijoiden luomaan teoriataustaan. Musiikkiterapian kannalta on merkittävää, että tutkijat, esimerkiksi Daniel Stern ja Colwyn Trevarthen, painottavat vuorovaikutuksen musiikillisia piirteitä. Heidän mukaansa ihminen on vauvasta lähtien musiikillinen olento, jolla on synnynnäiset valmiudet (communicative musicality) musiikillisia piirteitä sisältävään vuorovaikutukseen. Näin ollen vuorovaikutussuhteen rakentaminen voi myöhemminkin onnistua helpommin musiikin keinoin kuin puheella.
Musiikkiterapialla tuloksia
Tutkimustiedon ja käytännön kokemusten perusteella musiikkiterapialla voidaan edistää autistisen lapsen (ja/tai nuoren)
- sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja terapiatilanteissa ja sen ulkopuolella (esim. jaetun tarkkaavuuden, katsekontaktin ja vuorottelun kehittymistä)
- ei-sanallista ja sanallista kommunikointia
- sosiaalista sopeutumista (käsillä olevaan tehtävään tai toimintaan osallistumista, käytösongelmien vähenemistä, joustavampaa suhtautumista muutoksiin)
- aloitteellisuutta
- sosio-emotionaalista vastavuoroisuutta
- tarkkaavuuden suuntaamista ja ylläpitämistä
- perheenjäsenten välisiä suhteita
- ääniyliherkkyyden lievenemistä
Musiikkiterapia käytännössä
Autististen lasten musiikkiterapia on perinteisesti tavallisimmin yksilöterapiaa. Suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä sitä toteutetaan kuten puheterapiaa, esimerkiksi Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Muita toteutusmuotoja ovat lasten ja nuorten ryhmäterapia sekä lähestymistavat, joissa on mukana lapsen perheenjäseniä tai ikätovereita. Perheiden kanssa työskentely on kansainvälisesti tarkastellen yleistynyt ja siitä on saatu lupaavia tuloksia. Tästä esimerkkinä on Grace Thompsonin väitöstutkimus vuodelta 2012.
Musiikkiterapiassa kuten muissakin terapiamuodoissa löytyy erilaisia teoreettisia viitekehyksiä, jotka vaikuttavat terapeutin ajattelun ja työtavan taustalla. Käytännössä kuitenkin valtaosa musiikkiterapian menetelmistä perustuu vapaaseen tai ohjattuun yhdessä soittamiseen, laulamiseen tai oman äänen käyttöön sekä musiikin kuunteluun ja oman musiikin (sävellysten, sanoitusten) tekemiseen. Kun asiakkaalla on autismikirjon häiriö, yksi musiikin keskeinen tehtävä terapiassa on luoda työskentelyn mahdollistava rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri.
Usein autistisen lapsen musiikkiterapia perustuu improvisaatioon eli terapiatilanteessa ilman ennakkosuunnitelmaa syntyvään musiikilliseen vuorovaikutukseen. Kun toiminnan sisältöä ei ole etukäteen strukturoitu, terapeutti käyttää musiikin itsessään sisältämää struktuuria luodakseen tilanteesta riittävän jäsentyneen ja ennakoitavan. Terapeutti havainnoi lapsen pieniäkin aloitteita ja lähtee niiden pohjalta omalla soitollaan tai laulullaan, erilaisilla improvisaatiotekniikoilla rakentamaan jaettua musisointia. Esimerkiksi jokin tietty laulu, jonkin soittimen hauska ääni tai itse keksitty erikoinen soittotapa voi toistuessaan muodostua lapsen ja terapeutin ensimmäiseksi ”meidän jutuksi”. Syntyy yhteistä musiikillista menneisyyttä ja nykyisyyttä, yhteistä rytmiä ja dynamiikkaa sekä vuorottelua. Terapeutti kannattelee ja ohjaa musiikillisen vuorovaikutuksen pohjalle rakentuvaa prosessia pienin askelin asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Lisää tietoa autististen lasten improvisaatioon perustuvasta musiikkiterapiasta löydät TIME-A-projektin puitteissa julkaistuista artikkeleista.
Joissain lähestymistavoissa puolestaan terapia toteutetaan vahvasti strukturoituna, esimerkiksi harjoitellaan aloitteiden ja valintojen tekemistä mielimusiikin tai soittimien avulla. Kun musiikkia käytetään puheen sijasta, se tuo iloa ja motivaatiota harjoitteluun. Joskus musiikkia on käytetty palkkiona tai toivotun käytöksen vahvistajana. Puhuvien asiakkaiden kanssa musiikkikokemuksista voidaan myös keskustella ja psykoterapeuttisessa työskentelyssä työstää esiin nousevia teemoja eri tavoin. Arkipäivän tilanteita helpottavia sosiaalisia tarinoita on mahdollista luoda myös laulujen muodossa.
Tutkimustietoa saatavilla runsaasti
Autistiset lapset ovat kohderyhmänä jo pitkään kiinnostaneet musiikkiterapeutteja. Varhaisin löytämäni tieteellinen artikkeli aiheesta on vuodelta 1953. Vuosien varrelta löytyy paljon julkaisuja, joissa terapeutit ovat kertoneet työstään sekä kuvailleet toteutuneita terapiaprosesseja ja niiden tuloksia. Kokemuksiin, kuvailuun ja erilaisiin koeasetelmiin perustuvaa tietoa on sittemmin koottu kirjallisuuskatsauksiksi. Ensimmäinen lääketieteellistä vaikuttavuusnäyttöä arvioiva Cochrane-katsaus julkaistiin vuonna 2006 ja päivitettiin vuonna 2014. Päivitys kattaa tutkimustiedon musiikkiterapiasta autismikirjon häiriöiden kuntoutuksessa vuoteen 2013 asti. Sen jälkeenkin on jo ehditty julkaista useita tutkimusartikkeleita.
Vaikka tutkimusta on tehty paljon ja hyviä tuloksia on raportoitu, vain harva tutkimus on täyttänyt lääketieteellisen vaikuttavuustutkimuksen kaikki tiukat kriteerit. Sen vuoksi vuonna 2012 käynnistettiin laaja kansainvälinen tutkimusprojekti TIME-A (The Trial of Improvisational Music therapy’s Effectiveness for children with Autism). Mukana on musiikkiterapian yliopistotutkijoita yhdeksästä maasta ja koehenkilöinä 364 autistista lasta iältään 4-7 vuotta. Kyseessä on ensimmäinen erittäin tarkasti kontrolloitu vaikuttavuustutkimus ja laajin satunnaistettu ja kontrolloitu kokeellinen tutkimus autististen lasten terapiasta tähän mennessä. Projektin antia on jo esitelty musiikkiterapiakongresseissa. Kiinnostavia päätuloksia on luvattu julkistaa vuoden 2017 aikana, joten täytyypä seurata alan julkaisuja entistä tarkemmalla silmällä.
Lisää musiikista ja autismista
Mielenkiintoista ja vähän erilaista näkökulmaa autismiin ja musiikkiin tarjoavat kaksi kotimaista väitöskirjaa: Elina Konnun erityispedagogiikan väitöskirja Mielen ja musiikin ikkunat autismiin (2004) sekä Sari Helkala-Koiviston semiotiikan väitöskirja Musiikki ja autismi – prosodinen merkki eksistentiaalisemiotiikassa (2015). Kuinka ollakaan, nämäkin molemmat tutkijat ovat taustaltaan musiikkiterapeutteja.
Lähteitä
Eren, B. (2015). The Use of Music Interventions to Improve Social Skills in Adolescents with Autism Spectrum Disorders in Integrated Group Music Therapy Sessions. Procedia – Social and Behavioral Sciences 197, 207 – 213.
Geretsegger, M., Holck, U., & Gold, C. (2012). Randomised controlled Trial of Improvisational Music therapy’s Effectiveness for children with Autism spectrum disorders (TIME-A): Study protocol. BMC Pediatrics, 12(2). doi:10.1186/1471-2431-12-2.
Geretsegger, M., Elefant, C., Mössler, K.A., & Gold, C. (2014). Music therapy for people with autism spectrum disorder. Cochrane Database of Systematic Reviews, 6. doi:10.1002/14651858.CD004381.pub3.
Geretsegger, M., Holck, U., Carpente, J., Elefant, C., Kim, J., & Gold, C. (2015). Common characteristics of improvisational approaches in music therapy for children with autism spectrum disorder: Developing treatment guidelines. Journal of Music Therapy, 52(2), 258-281. doi: 10.1093/jmt/thv005. Epub 2015 May 26.
Holck, U. (2004). Interaction themes in music therapy – definition and delimitation. Nordic Journal of Music Therapy, 13(1), 3-19. doi: 10.1080/08098130409478094.
LaGasse, A. (2014). Effects of a music therapy group intervention on enhancing social skills in children with autism. Journal of Music Therapy 51(3), 250-275.
Pasiali, V. (2014). The effect of musical attention control training (MACT) on attention skills of adolescents with neurodevelopmental delays: A pilot study. Journal of Music Therapy 51(4), 333-354.
Thompson, G. (2012). Family-Centered Music Therapy in the Home Environment: Promoting Interpersonal Engagement between Children with Autism Spectrum Disorder and Their Parents. Music Therapy Perspectives 30(2), 109-116.
