Tavoitteenasettelu ja GAS-tavoitteet musiikkiterapeutin työssä
Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen yhdessä edistää tavoitteiden saavuttamista. Mutta miten kytkeä terapian tavoitteet konkreettisesti asiakkaan arkeen?
Musiikkiterapia on tavoitteellista hoitoa tai kuntoutusta. Terapiaprosessin eri vaiheiden aikana terapeutti asettaa työskentelylle tavoitteita, joiden edistymistä hän seuraa. Terapiaprosessin tavoitteenasettelu on osa terapeutin ammattitaitoa. Musiikkiterapeutin käyttämä terapiatyön viitekehys vaikuttaa hänen tapaansa hahmottaa tavoitteita ja siihen, millaisia käsitteitä hän käyttää kirjatessaan tavoitteita. Terapiaan hakeutuvalla tai sinne ohjatulla asiakkaalla puolestaan on omat odotuksensa ja toiveensa siitä, millaista apua tai tukea hän voisi terapiasta saada.
Meillä Suomessa monet musiikkiterapeutit toimivat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajina ja ovat siten sitoutuneet noudattamaan tätä kuntoutusta ohjaavaa palvelukuvausta. Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa on viime vuosina haluttu entistä voimakkaammin painottaa asiakkaan eli kuntoutujan omaa aktiivisuutta ja toimijuutta kuntoutumisprosessissa. Myös tavoitteenasettelussa korostetaan asiakkaan omaa näkemystä siitä, millä tavalla hän toivoisi kuntoutuksen parantavan hänen tämänhetkistä arkeaan. Terapialle on sen vuoksi asetettava myös yksi tai muutama asiakkaan toiveisiin perustuva konkreettinen ja hänen arkeensa liittyvä GAS-tavoite eli oma tavoite, joka kirjataankin mielellään minämuotoisena lauseena. Ajatuksena on, että osallistuminen omien tavoitteiden määrittelyyn edistää asiakkaan motivaatiota ja sitoutumista ja siten myös tavoitteiden saavuttamista.
Musiikkiterapeutin asiakkaina on kuitenkin paljon lapsia sekä sellaisia eri-ikäisiä ihmisiä, jotka eivät kehitysvamman tai muun syyn vuoksi pysty itsenäisesti ilmaisemaan toiveitaan. Tällöin GAS-tavoitteita pohtivat terapeutin (ja moniammatillisen tiimin) kanssa lapsen vanhemmat ja/tai asiakkaan muu lähiyhteisö. Näissä keskusteluissa pyrin itse aina pitämään huolta siitä, ettemme aseta sellaisia tavoitteita, jotka eivät ole asiakkaalle itselleen merkityksellisiä eli eivät motivoi häntä. Asiakkaan äänen kuulemiseksi on kehitetty myös työkaluja esimerkiksi LOOK-hankkeessa ja Kuntoutussäätiöllä.
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen viitekehyksenä käytetään kansainvälistä terveyden, toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden ICF-luokitusta. Tutkimusten mukaan musiikkiterapian tavoitteet voivat kohdistua erittäin moneen toimintakyvyn osa-alueeseen, sekä toimintojen (etenkin mielentoimintojen) pääluokan että suoritusten ja osallistumisen pääluokan lukuisiin alaluokkiin. Musiikkiterapeutti tarvitsee näin ollen laaja-alaista ymmärrystä eri-ikäisten ja toimintarajoitteiltaan hyvin monenlaisten asiakkaittensa toimintakyvyn ulottuvuuksista voidakseen auttaa kutakin asiakasta ja tämän lähiyhteisön jäseniä löytämään asiakkaalle merkityksellisiä ja realistisia GAS-tavoitteita.
Ajallemme ominaiseen tapaan kuntoutuksessa korostetaan kuntoutujan aktiivisen osallistumisen lisäksi toiminnan tuloksellisuutta. Tavoitteiden saavuttamista tulee mitata, jotta yhteiskunnan kustantaman kuntoutuksen hyötyä voidaan arvioida. Toki myös kuntoutujan itsensä, hänen lähiyhteisönsä ja terapeutin näkökulmasta edistymisen seuraaminen ja saavutetuista edistysaskelista iloitseminen on tärkeä osa kuntoutumisprosessia. GAS-tavoitteen asettamiseen kuuluukin olennaisena osana edistymistä kuvaavan viisiportaisen asteikon eli mittarin laatiminen. Asteikko muodostetaan lauseista, joiden avulla luonnehditaan määrällistä tai laadullista muutosta suhteessa realistiseksi arvioituun tavoitetasoon.
Yli kymmenen vuotta sitten tutkin väitöskirjassani musiikkiterapian tavoitteenasettelua lasten kuntoutuksessa. Tulosten pohjalta muotoilin taloa esittävän kuvion niistä lapsen kehityksen osa-alueista, joita kuntoutusprosessissa voidaan musiikkiterapialla tukea. Käytännön työssäni tämä ”talomalli” kehityksen osa-alueineen eli tavoitealueineen toimii edelleen hyvin ohjenuorana terapiaprosessin eri vaiheiden tavoitteita asettaessani. Sen rinnalle olen opetellut tarkastelemaan sekä lapsi- että aikuiskuntoutujan toimintakykyä ICF-mallin mukaisesti ja pohtimaan GAS-tavoitteita asiakkaan arjen näkökulmasta.
Uusien ajattelu- ja toimintamallien omaksuminen vaatii aikaa ja paneutumista. Koulutustoiminnassani pyrin tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin ja kuuntelemaan kentältä tulevia toiveita. Tältä pohjalta olen toteuttamassa kaksi GAS-workshop-päivää musiikkiterapeuteille. Ensimmäinen on perjantaina 27.9. ja toinen 5.10.2019. Tätä kirjoittaessa mukaan mahtuu vielä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset allekirjoittaneelle sähköpostitse paivi.saukko(at)musiikkivoimavarana.fi. Oman työn kehittäminen toisten musiikkiterapeuttien kanssa ajatuksia ja kokemuksia vaihtaen on antoisaa sekä osallistujille että kouluttajalle!
