Kongressimatkailu avartaa – musiikkiterapian kansainvälisiä näkymiä katsastamassa

 Aihe: Musiikkiterapia

Tiedettä ja taidetta. Kohtaamisia. Oivalluksia. Ihmisiä yhteisen asian äärellä. Musiikkia. Tarinoita. Auringonpaistetta. Herkullista ruokaa. Meri.

      

Yhdeksäs Nordic Congress of Music Therapy 8-12.8.2018 kokosi Ruotsiin yli 200 musiikkiterapeuttia ja tutkijaa 24 maasta. Pohjoismaissa on useita vahvoja musiikkiterapian tutkimusyksiköitä ja tutkijoiden kansainvälinen yhteistyö on vilkasta. Siksi ei ollut yllätys, että osallistujia oli viidestä maanosasta.

Kongressin teema ”Body and Mind, Heart and Soul” kuvasi musiikin vaikutusten ja merkitysten moninaisuutta. Teeman mukaisesti myös kongressin antiin sisältyi kiinnostavien luentojen lisäksi muun muassa koskettavia musiikkiesityksiä, kaunis miljöö meren rannalla, buffet-illallinen Tukholman kaupungintalon kultaisessa salissa sekä lukuisia antoisia kohtaamisia kollegojen kanssa.

Oma esityksemme musiikkiterapeutti FT Hanna Hakomäen kanssa oli sijoitettu heti ensimmäiseen aamupäivään. ”Literature Review discussing the Effects of Music Therapy on Persons with Developmental Disabilities from the Perspective of ICF” keräsi ihan mukavasti asiasta kiinnostuneita kuulijoita. Osalle heistä toimintakykyluokitus ICF oli aivan uusia asia, mutta muutamat käyttivät sitä jo aktiivisesti. Englanninkielinen esitys tuo aina vähän perhosia vatsaan, joten oman osuuden jälkeen oli helpompi keskittyä kuuntelemaan toisten pitämiä tieteellisiä tai käytäntöön liittyviä esityksiä.

Tämän kongressin pääpuhujien luennot koin erityisen mielenkiintoisina. Psykologian professori Patrik N. Juslin käsitteli musiikin herättämiä tunnekokemuksia kuulijaan liittyvien mekanismien näkökulmasta. Aiemmin on tutkittu paljon musiikin ominaisuuksien merkitystä tunteiden herättäjinä. Luovien terapioiden (Expressive Arts Therapy) professori Melinda Ashley Meyer DeMott esitteli tutkimusta EXIT-ryhmäinterventiosta, joka oli kehitetty traumaattisia kokemuksia kokeneiden ihmisten, esimerkiksi pakolaisten auttamiseksi. Toteuttamiskelpoisten ja vaikuttavien toimintamallien kehittäminen tähän työhön on ajankohtainen ja tärkeä aihe.

Sosiologian professori Tia DeNora on erikoistunut musiikin ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Hänen esityksensä sisälsi pitkälle vietyä teoreettista analyysia siitä, millaisten vaikutusmekanismien kautta musiikkiin liittyvä toiminta edistää ihmisten terveyttä. DeNora viittasi kiinnostavalla tavalla lääketieteellisiin ns. plaseboefektin tutkimuksiin, joissa pyritään selvittämään, mitkä muut tekijät vaikuttavat paranemiseen kuin lääkärin määräämät lääkkeet tai hoitotoimenpiteet itsessään. Hän ehdottaa, että näitä ilmiöitä ja käsitteitä voisi hyödyntää selitettäessä, miksi ja miten musiikkiterapia vaikuttaa.

Neljäs pääpuhuja oli musiikkiterapeutti, apulaisprofessori Joke Bradt, joka rakensi esityksessään kokonaiskuvaa musiikkiterapian ja musiikkiterapiatutkimuksen globaalista nykytilasta, haasteista ja tulevaisuuden visioista. Hän on ollut mukana mm. tekemässä useita Cochrane-katsauksia musiikkiterapian vaikuttavuudesta sekä laatimassa musiikkiterapiatutkimuksen kansainvälistä strategiaa vuosille 2015–2025 (Music Therapy Research 2025). Näin laaja perspektiivi oman ammatin ja tieteenalan kysymyksiin herätti paljon ajatuksia, joita saa pohtia ja sulatella pitkään.

Kaikille yhteisten pääluentojen lisäksi kongressissa oli perinteisesti rinnakkaisten sessioiden osuus. Kuten usein ennenkin, välillä oli vaikea valita kaikkein mieluisin 5-6 vaihtoehtoisesta yksittäisestä esityksestä, workshopista tai laajemmasta jonkin aihepiirin kokonaisuudesta. Tutkimusprojekteja ja väitöskirjatutkimuksia esiteltiin paljon, sisältäen sekä vaikuttavuustutkimusta että musiikkiterapiaprosessien tutkimusta. Lisäksi käsiteltiin mm. arviointikäytäntöjä, yrittäjyyttä, musiikkiterapeuttien asemaa eri organisaatioissa sekä sitä, kuinka musiikkiterapeutit voisivat ohjata muita ammattilaisia käyttämään musiikkia omassa työssään.

Kongressien ohjelma rakentuu suurelta osin osallistujien esitysten varaan, joista ei ole tapana maksaa rahallista palkkiota, vaan esiintyjiä muistetaan jotenkin muuten. Erityisen hyvä mieli jäi tämänkertaisesta käytännöstä. Muistoesineiden sijasta kukin esiintyjä sai henkilökohtaisen kiitoskirjeen, jossa kerrottiin, että järjestävä taho oli tehnyt hänen puolestaan lahjoituksen Musicians Without Borders –järjestölle, jonka tunnuslause on ”War divides, music connects”. Arvostan ja kiitän! Sitten suunnataan katseet kohti ensi kesää, jolloin on vuorossa 11. Euroopan Musiikkiterapiakongressi Aalborgissa, Tanskassa 26–30.6.2019. Lisää tiedettä, taidetta ja antoisia kohtaamisia!

 

Päivi Saukko
Olen toiminut yli 30 vuotta musiikkiterapeuttina ja psykologina. Koulutukseltani olen filosofian tohtori, laillistettu psykologi, musiikkiterapeutti ja työnohjaaja.
Lue myös

Kommentoi

Kirjoita hakusi ja paina Enter.