Musiikki ja Parkinson – vinkkejä arkeen ja kuntoutukseen

Mikä Parkinson?

Suomen Parkinson-liiton verkkosivuilla todetaan, että Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan tumakkeen solukadosta ja siitä aiheutuvasta dopamiinin vähenemisestä. Myös masennusta ja muistihäiriöitä voi esiintyä. Oireita hoidetaan lääkkeillä ja kuntoutuksella. Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 ihmistä.

Sen verran yleinen tauti on, että omaankin tuttavapiiriini kuuluu useampi kuin yksi Parkinsonin tautiin sairastunut. Musiikkiterapeuttina olen kiinnittänyt huomiota etenkin muutoksiin arkisten toimintojen sujuvuudessa ja rytmittämisessä. Voi olla vaikea päästä alkuun ja lähteä liikkeelle. Toiminta on hitaampaa kuin ennen. Vapina haittaa liikkeiden koordinaatiota ja täsmällisyyttä. Kesken kävelyn jalat saattavat jumittua tikkaamaan pikkuaskelia paikallaan, eikä matka etene. Muutokset vaikuttavat myös mielialaan ja elämänlaatuun. Vaikeudet kuormittavat sekä potilasta itseään että omaisia. Tutkimusten ja kokemustiedon mukaan musiikista voi olla apua, varsinkin rytmin antaman hyödyn ja mielialavaikutusten vuoksi.

Viisi vinkkiä itsehoitoon

Nämä vinkit ovat peräisin Concetta M. Tomainolta. Hän on yhdysvaltalainen kokenut musiikkiterapeutti ja tutkija, joka on perehtynyt erityisesti aikuisten neurologisiin sairauksiin.

1. Tutustu erilaisiin musiikkityyleihin, jotta saat selville, millainen musiikki parhaiten houkuttelee sinua liikkumaan. Olisiko se rokkia, marssimusiikkia, tanssimusiikkia vai millaista. Tallenna itsellesi soittolista, jota voit kuunnella kävellessäsi.
2. Etsi myös kappaleita, joiden mukana sinun tekee mieli laulaa. Laulaminen auttaa ääntäsi ja hengitystäsi kulkemaan paremmin.
3. Hyödynnä musiikillisia muistojasi. Kirjoita muistiin tai kerää soittolistaksi lempikappaleitasi vuosien varrelta. Tuttu musiikki auttaa pitämään mielessä menneisyyden tapahtumat ja oman elämän tärkeät hyvät hetket.
4. Kokeile, millainen musiikki saa sinut rentoutumaan. Voit käyttää sitä apuna, jos sinun on vaikea saada unta.
5. Osallistu mahdollisuuksien mukaan harrastuksiin, jotka sisältävät musiikkia tai tanssia. Ota selvää, olisiko musiikkiterapiasta sinulle hyötyä, ja olisiko sitä saatavilla asuinpaikkakunnallasi.

Mitä tiedetään tutkimusten ja kokemusten perusteella

Suomalaisten tutkijoiden (Sihvonen ym. 2014) systemaattinen katsaus mainitsee vuosilta 1996-2010 yhdeksän kontrolloitua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 280 Parkinsonin tautia sairastavaa koehenkilöä. Näiden lisäksi löytyy paljon muuta tutkimustietoa ja kirjallisuutta musiikista/musiikkiterapiasta Parkinsonin tautia sairastavien kuntoutuksessa.  Musiikkia aktiivisesti hyödyntävän kuntoutuksen on todettu vaikuttavan motoriikkaan, etenkin kävelyyn mutta myös käden ja käsivarren toimintaan. Lisäksi musiikkiterapialla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia mielialaan, elämänlaatuun ja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen.

Käytännössä esimerkiksi kävelyharjoittelussa musiikkia käytetään rytmittämään liikettä. Harjoituksen liikemateriaali voi olla myös pikemminkin tanssia kuin pelkkää kävelyä. Mikä tahansa musiikki ei kuitenkaan välttämättä toimi. Musiikin tulee olla sellaista, joka sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti liikuttaa juuri kyseistä ihmistä. Siis hänelle mieluisaa musiikkia, jonka rytmi ja tyylilaji aktivoivat ja motivoivat häntä.

Kun pyritään kävelyn sujuvoittamiseen, on eduksi jos musiikin tempoa (nopeutta) on mahdollista säätää. Parhaimmillaan yksilöllisesti valitun musiikin rytmi ja tempo tahdistetaan potilaan askellukseen ja tahdistusta muutetaan harjoittelun edetessä. Tämä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi fysioterapeutin ja musiikkiterapeutin yhteistyönä. Fysioterapeutti ohjaa asiakasta ja musiikkiterapeutti tukee kävelyä omalla soitollaan, jota hän reaaliaikaisesti muuntelee. Oma lauluääni on tietenkin jokaisella terapeutilla aina käytettävissä, mutta laululla ohjaamisen vaikutuksista en ole löytänyt vielä tutkimustietoa.

Yksilöllisiä tavoitteita tukeva musiikkiterapia sisältää tavallisesti monipuolisempia menetelmiä, esimerkiksi yhdessä soittamista, rytmiharjoituksia, puheen ja hengityksen tukemista laulaen, keskustelua yms.

Videomateriaalia

Poimin tähän YouTubesta kaksi videolinkkiä, mutta omatoimisella haulla löydät varmasti niitä enemmänkin. Ensimmäinen video on miehestä, joka ennen sairastumistaan oli innokas laulaja, tanssija ja kitaran soittaja. Videolla kuvataan hänen kävelyään ensin ilman musiikkia ja sitten liikettä tahdistavan mielimusiikin tukemana.

Toisella videolla esitellään Parkinsonia sairastavien miesten musiikkiterapiaryhmää.

Lue lisää

Benoit, C-E. & al. 2014. Musically cued gait-training improves both perceptual and motor timing in Parkinson’s disease. Frontiers in Human Neuroscience 8:494.

de Bruin, N. & al. 2010. Walking with music is a safe and viable tool for gait training in Parkinson’s disease: the effect of a 13-week feasibility study on single and dual task walking. Parkinson’s Disease. 2010:483530.

Hackney, M. & Earhart, G. 2009. Health-related quality of life and alternative forms of exercise in Parkinson disease. Parkinsonism & Related Disorders 15:644-648.

Nombela, C. & al. 2013. Into the groove: can rhythm influence Parkinson’s disease? Neuroscience & Biobehavioral Reviews 37:10, 2564–2570.

Pacchetti C. & al. 2000. Active music therapy in Parkinson’s disease: an integrative method for motor and emotional rehabilitation. Psychosomatic Medicine 62:3, 386-393.

Sihvonen, A. & al. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Duodecim 130, 1852-1860.