Etämusiikkiterapian mahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa
Pandemian aiheuttamat rajoitukset terapioiden toteuttamisessa vauhdittivat etämusiikkiterapian kehittämistä ja käyttöönottoa. Tämä havaittiin helmikuussa 2023 julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa, jonka tein tutkija- ja musiikkiterapeuttikollegani Taru Koiviston kanssa. Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen lähtökohta oli vastata Kelan kohdennetussa tutkimusrahoitushaussa tammikuussa 2021 esitettyyn pyyntöön saada päivitettyjä eri terapiamuotoihin liittyviä kirjallisuuskatsauksia etäkuntoutuksesta.
Kelan määritelmän mukaan etäkuntoutus on etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä ammattilaisen ohjaamassa kuntoutuksessa. Etäterapia on tavoitteellinen prosessi, joka voidaan toteuttaa reaaliaikaisina tapaamisina, ajasta riippumattona omatoimisena kuntoutuksena tai erilaisina yhdistelmämalleina.
Etämusiikkiterapia sopii lähtökohtaisesti kaikenikäisille asiakkaille, yksilö- ja ryhmäterapiaan sekä perhekeskeiseen työskentelyyn. Kirjallisuuskatsauksemme sisältää musiikkiterapeuttien kokemuksiin perustuvia tapausesimerkkejä, käytännön vinkkejä ja suosituksia sekä jonkin verran teoreettisia näkökulmia etämusiikkiterapian monista erilaisista toteutusmuodoista. Etämusiikkiterapian vaikuttavuuden tutkimusta on ehditty tehdä vasta niukasti, mutta sen määrä oletettavasti kasvaa etämusiikkiterapian käytön lisääntyessä.
Etäpalvelujen tarjoaminen parantaa musiikkiterapian alueellista saatavuutta ja voi olla hyvä vaihtoehto asiakkaille, joiden terapiaa ei eri syistä voida toteuttaa kasvokkain, esimerkiksi infektioherkkyyden tai liikkumisvaikeuksien vuoksi. Etänä voidaan tarjota myös eri kohderyhmille suunnattuja räätälöityjä musiikkiterapiapalveluja. Tutkijoiden ja terapeuttien arvion mukaan etäpalvelut täydentävät kasvokkain toteutettua musiikkiterapiaa, mutta eivät voi korvata sitä.
Kaikki musiikkiterapian menetelmät eivät sovi sellaisenaan etäyhteydellä toteutettaviksi. Esimerkiksi yhdessä soittamiseen ja laulamiseen perustuvien menetelmien käyttöä voi vaikeuttaa ja rajoittaa äänen ja kuvan siirtymiseen liittyvä viive. Myös tavoitteiden asettelussa on huomioitava, onko kyse kasvokkaisesta vai etäterapiasta. Etämusiikkiterapiassa painottuvat usein asiakkaan toimintakykyä koskevien tavoitteiden lisäksi omaisten voimavaroihin, arjen sujumiseen sekä perheenjäsenten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät tavoitteet. Etämusiikkiterapian soveltuvuus tulee arvioida asiakas- ja tilannekohtaisesti. Edellytysten arvioimiseen tarvitaan usein moniammatillista yhteistyötä sekä asiakkaan toimintarajoitteista riippuen myös yhteistyötä asiakkaan omaisten kanssa. Monien musiikkiterapia-asiakkaiden etäterapian välttämätön edellytys on omaisen, esimerkiksi lapsen vanhemman tai muistisairaan asiakkaan puolison, tai muun tukihenkilön aktiivinen osallistuminen, erityisesti reaaliaikaisessa etäterapiassa. Tämä voi olla eduksi tavoitteiden saavuttamiselle, mutta haasteellista muun muassa terapiasuhteen luottamuksellisuuden näkökulmasta.
Tutkimustulosten soveltamisessa Suomen oloihin on tärkeää tiedostaa kansainväliset erot musiikkiterapiapalvelujen järjestämisessä sekä huomioida vaatimukset, joita etäpalvelujen tuottaminen asettaa musiikkiterapeuteille, organisaatioille ja eri tahojen yhteistyölle. Tavanomaisesta kasvokkain toteutetusta musiikkiterapiasta on jo saatavilla paljon tutkimustietoa, mutta etämusiikkiterapian osalta meillä on vielä paljon tutkittavaa ja kehitettävää. Ensi kesän Musiikkiterapian maailmankongressin ohjelmassa etämusiikkiterapia onkin yksi neljästä pääteemasta.
Koivisto, T. & Saukko, P. 2023. Etämusiikkiterapia. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 27. Kela. Helsinki. Linkki julkaisuun: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/354868
